Itseluottamus, vastuunkanto, ihmisläheisyys ja sinnikkyys. Neljä Made by Finland -kampanjan kantavaa teemaa. Näiden neljän otsikon alle kiteytyy hyvin se, miksi voimme olla ylpeitä suomalaisesta työstä, yhteistyöstä ja vastuullisuudesta. Samat aiheet toimivat muistutuksen lisäksi myös motiivina ja kannustuksena ajatella, arvostaa ja tehdä enemmän suomalaisen työn puolesta. Yhdessä.

Made by Finland -kampanja on Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden kampanja. Mekin olemme ylpeinä mukana juhlavuoden kampanjassa tukemassa suomalaisen työn menestystä. Lue lisää kampanjayhteistyöstämme täältä.

Kampanjaan voit tutustua tarkemmin täällä.

Katso myös hieno Klaus Härön ohjaama Seuraavat sata vuotta -video!

Yle julkaisi vuoden vaihteessa jutun ruokahävikistä. Tärkeä aihe on ollut otsikoissa säännöllisesti viime aikoina. Hyvä niin, sillä ruokahävikkiä syntyy vuositasolla 20–25 kiloa jokaista suomalaista kohden (Lähde: Luonnonvarakeskus). Poisheitettävän ruuan määrä järkyttää.

Syvennyimme aiheeseen ja vaihdoimme ajatuksia Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtajan Aira Kuvajan kanssa. Erityisesti kiinnosti, miten kouluissa vähennetään ruokahävikkiä.

Aira, miten kotialoustunneilla voitaisiin ottaa ruokahävikki paremmin huomioon?

Kotitaloustunneilla otetaan ruokahävikin vähentäminen huomioon varsin hyvin, se on yksi opetettavista aiheista ja osa vastuullisuutta. Yksi hyvä idea on ”nyhjää tyhjästä” -tunnit. Näissä käydään oppilaiden kanssa läpi, mitä luokan kuiva-ainekaapeista, jääkaapeista ja pakastimista löytyy. Oppilaat saavat suunnitella ja valmistaa aterian näistä aineksista. Se kehittää myös oppilaiden luovuutta. Oppilaita opetetaan korvaamaan tuotteita, esimerkiksi jos ohjeessa on piimä, ja sitä ei ole, voi tilalla käyttää vaikkapa ruokakermaa.

Miten kouluruokaloiden ja kotitalousopetuksen yhteistyötä voisi kehittää ruokahävikin vähentämiseksi vai onko siihen olemassa jo toimivia työkaluja ja ohjeita?

Kun kouluruokailusta jää esimerkiksi porkkanaraastetta, perunasosetta, juureksia tai puuroa, niitä voi hyödyntää kotitalousopetuksessa ruuanlaittoon. Tästä pitää aina sopia kunnassa ja koulussa.

Omat vinkkisi kaikkiin koteihin. Mistä voisi aloittaa, jos ei ole koskaan pysähtynyt miettimään ruokahävikkiä ja haluaisi nyt tehdä asialle jotain?

Ennen kauppaan lähtöä kannattaa katsoa, mitä kaapeista ja jääkaapista löytyy, ja suunnitella ateria niin, että jo olemassaolevia raaka-aineita hyödynnetään. Etenkin ne ruuat, joiden päiväys on menossa umpeen, on hyvä käyttää pois. Auttaa, kun suunnittelee ateriat etukäteen, ja tekee kauppaan ostoslistan. Ruokaa kannattaa tehdä vain sen verran kuin sitä oikeasti syödään. Kerralla voi laittaa tarpeeksi ruokaa 2 – 3 päiväksi, tai pakastaa osan valmiista ruuasta. Ja pakasteisiin aina hyvin merkityt nimilaput!

Tähteitä voi hyödyntää monin tavoin. Puuron tai perunasoseen loput sopivat sämpylä-, leipä- ja pannukakkutaikinoihin. Lihan, kalan ja kanan lopuista voi tehdä keiton tai pastakastikkeen.

Kiitos, Aira. Näillä vinkeillä ihan jokainen voi vaikuttaa ainakin omaan ruokahävikkiinsä. Lue lisää aiheesta Ylen jutusta täältä.

Lue myös Ylen Prisma Studion tuore juttu ruokahävikin mittasuhteista täältä.

Viikko sitten järjestettiin jo viidennen kerran Keliakialiiton Gluteeniton elämä -messut Tampere-talossa. Palaamme hetkeksi messutunnelmiin Keliakialiiton tuoteasiantuntija Marjo Jokisen kanssa.

Marjo, messut järjestettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Kiinnostus gluteenittomaan ruokavalioon on melkoinen buumi tällä hetkellä. Näkyikö tämä messujen kävijämäärässä tänä vuonna?
Kyllä kiinnostus näkyi ilahduttavasti messutapahtumassamme; Gluteeniton elämä -messuilla vieraili kahden päivän aikana yli 4 100 ihmistä. Tampere-talo täyttyi heti ensimmäisenä messupäivänä, ja sekä näytteilleasettajat että luento-ohjelma kiinnostivat ennätysyleisöä.

Keliakialiitto järjesti messutapahtuman nyt viidettä kertaa. Messuilla oli mukana yli 50 näytteilleasettajaa, muun muassa gluteenittomien tuotteiden tuotevalmistajia, maahantuojia, kaupan edustajia ja palveluiden tuottajia. Messuohjelman kohokohtia olivat keliakiaa, gluteenitonta elämää, terveyttä ja hyvinvointia käsittelevät asiantuntijaluennot, eläväiset paneelikeskustelut ja Gluteenittoman keittiön kokkausnäytökset.

Mitä messukävijät tulivat messuilta hakemaan ja minkälaista tietoa ja kokemuksia he messuilta saivat tänä vuonna?
Uudet tuotteet, kiinnostavat luennot ja täysin gluteeniton tapahtuma olivat messuvieraiden mieleen.

Gluteeniton elämä -messuilla kuluttajat ja yrittäjät kohtasivat toisensa aidosti. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavat saivat kerrankin maistella rauhassa kaikkea! Messukävijät myös keskustelivat vilkkaasti näytteilleasettajien kanssa ja kertoivat toiveitaan, mikä on yrityksille tuotekehittelyn kannalta erittäin arvokasta. Lisäksi messuilla vierailivat ja päivittivät tietojaan horeca-alan ammattilaiset sekä terveydenhuollon asiantuntijat.

Keliakialiitto julkisti messujen aluksi uuden Gluteenittoman palvelun merkin.

Gluteenittomuus ja elintarvikehygienia on elintärkeää keliaakikoille ja allergisille, mutta kiinnostaa myös laajempaa yleisöä. Mistä arvioisit tämän johtuvan?
Gluteeniton ruoka kiinnostaa ja ruokavalion noudattamiseen on monia eri syitä. Osa asiakkaista tarvitsee gluteenitonta ehdottomasti terveytensä takia, iso osa kokee, että siitä on apua heidän hyvinvoinnilleen.

Hyvinvointi ja kevyempi olo ovat syitä, jotka saavat monet kääntymään gluteenittomien vaihtoehtojen puoleen. Gluteenipitoiset viljat eivät sovi kaikille, vaikka keliakiadiagnoosia ei löytyisikään – ne aiheuttavat nimittäin monille vatsanväänteitä ja vakavampiakin oireita. Tämä asiakasryhmä on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Gluteenittomasta ruokavaliosta voi olla apua esimerkiksi suolistosairauksien, psoriasikseen tai kilpirauhassairauksien oireisiin.

Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus, ja sen ainoa hoito on täysin gluteeniton ruokavalio. Usein myös vilja-allergia vaatii gluteenittomuutta. Suomessa keliaakikkoja on diagnosoitu jo 40 000. Tutkimusten mukaan gluteenitonta ruokavaliota noudattaa kuitenkin noin 5 % työikäisistä suomalaisista.

Messuilla palkittiin Vuoden gluteeniton tuote. Palkinto meni Porokylän leipomon gluteenittomalle riisipiirakalle. Millainen arvo tällaisella palkinnolla ja tunnustuksella on yrityksille ja tuotekehitykselle ja millaisin perustein se annetaan?
Keliakialiitto on myöntänyt Vuoden gluteeniton tuote ja Vuoden gluteeniton yritys/palvelu -tunnustuksia vuodesta 2001 lähtien. Ehdotuksia voivat tehdä sekä kuluttajat että yritykset. Valintaperusteina kilpailussa ovat muun muassa turvallisuus, hygieenisyys, laatu, tuotekehittely, tuotevalikoiman monipuolisuus, asiakaspalvelu, palvelun saatavuus kuluttajalle, innovatiivisuus ja hinta. Tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle.

Lisätietoa tunnuksesta täällä.

Koska järjestetään seuraavat Gluteeniton elämä -messut ja miltä näyttää gluteeniton elämä tulevaisuudessa?
Onnistuneen messutapahtuman jälkeen istahdamme hetkeksi ja luemme messupalautteet huolella. Messujen suosio osoittaa, että vaikka gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut ja tiedon saanti helpottunut, on tämän kaltaisille yhteisöllisille tapahtumille suuri tilaus.  On ilahduttavaa nähdä uusien tuotteiden ja palveluiden määrä sekä kuluttajien ja yritysten aito kiinnostus ruokavaliota ja tuotekehitystä kohtaan. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan tulevaa!

Kiitos, Marjo!

Foodduck oli myös mukana messuilla. Osastollamme messukävijöitä puhutti elintarviketurvallisuuden ja gluteenittomuuden lisäksi erityisesti siisteys- ja hygienia. Kiitämme omalta osaltamme messujärjestäjää sekä kaikkia osastollamme vierailleita mukavasta messuviikonlopusta.

Foodduck lähtee mukaan Vihreä lippu -koulujen kummiksi tukemaan lasten ja nuorten kasvatusta kestävän kehityksen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mikä on Vihreä lippu? Fee Suomen toiminnanjohtaja Hanna Partanen kertoo tarkemmin.

Hanna, mikä on Fee Suomi?

Fee Suomi on ympäristökasvatukseen keskittynyt asiantuntijajärjestö, rekisteröidyltä nimeltään Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. Olemme osa kansainvälistä Fee-ympäristökasvatusverkostoa, johon kuuluu tällä hetkellä 73 jäsenmaata. Toimimme aktiivisesti monin tavoin ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Mikä on Vihreä lippu ja miten sellaisen saa?

Vihreä lippu on kouluille ja varhaiskasvatukseen luotu ympäristökuormitusta vähentävä sertifikaatti. Se on myös kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Vihreän lipun yksiköksi ilmoittaudutaan nettilomakkeella, jossa perustellaan, miksi haluaa mukaan. Vihreän lipun käyttöoikeuden saa, jos osallistuja täyttää ohjelman kriteerit.

Vihreä lippu on hyvin joustava ja konkreettinen apuväline edistää ympäristötietoutta lapsille ja nuorille. Ohjelma edellyttää raportointia, mutta keskittyy käytännön tekemiseen: yksikössä perustetaan ympäristöraati, jonka tehtävänä on keksiä ratkaisukeinoja todettuun epäkohtaan tai ongelmaan. Näin luodaan luontevasti kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja lapsille ja kehitetään koko yksikön toimintaa, olipa kyse sitten energian kulutuksesta, jätemäärästä tai vaikka sosiaalisista suhteista.

Suomessa on tällä hetkellä 300 Vihreän lipun yksikköä. Mukana on päiväkoteja, kouluja, lukioita ja

ammatillisia oppilaitoksia. Osallistumishalukkuus on nosteessa, ja tarkoitus onkin laajentaa Vihreä lippu -toimintaa entisestään. Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Shcools-ohjelmaa, jossa on mukana 35 000 koulua 50 maassa.

Miten esimerkiksi kouluissa oppilaat näkevät Vihreän lipun kouluarjessaan?

Oppilaat ovat mukana ympäristöraadeissa, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia ja herättävät näin aktiivista keskustelua ympäristöaiheista. Kouluissa on katsottu muun muassa elokuvia ja järjestetty erilaisia kierrätystapahtumia. Toiminta voi olla mitä vain, mikä tukee kestävän kehityksen suuntaa ja tuo lisäarvoa ympäristökasvatukseen. Myös vanhemmat voivat olla mukana!

Mikä on Vihreän lipun koulun kummi ja miten kummiksi pääsee?

Mallia kehitetään ja rakennetaan jatkuvasti. Käytännön kummius määritellään joustavasti kummiksi tahtovan yrityksen, henkilön tai muun tahon mukaan. Kummiksi voi ilmoittautua, jos haluaa sitoutua olla mukana tekemässä maailmasta parempaa paikkaa ja lapsistamme ja nuoristamme vastuullisia kuluttajia.

Miksi Foodduck sopii kummiksi?

Foodduckin kanssa voimme tehdä erittäin tehokasta yhteistyötä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Näen, että tänä päivänä on tarpeen kertoa lapsille ja nuorille myös yrittäjyydestä sekä valmistaa ja kasvattaa työmarkkinan muutokseen. Näiden lisäksi Foodduck on loistavana esimerkkinä juuri sellaisesta innovatiivisuudesta, jota kestävän kehityksen arvojen ja toiminnan edistämiseksi tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Foodduckin kanssa meillä ovat ainekset ja mahdollisuudet laajempaankin yhteistyöhön ja hankkeisiin, esimerkiksi kampanjoihin ja kasvatuksellisiin kilpailuihin, joilla voimme herätellä ja tuoda uutta twistiä koko ympäristökasvatukseen. Myös matkailu- ja majoitustoiminnan Green Key -ympäristökriteerisertifikaatti voisi avata uusia ovia yhteistyölle kansainvälisestikin. Ruoka ja ravitsemisala on helppo aihepiiri lähestyä, koska se on läheinen ihan meille kaikille.

Kiitos, Hanna!

Lue lisää Vihreästä lipusta ja ympäristökasvatuksesta täältä.

Suomalaisen Työn Liitto teetti huhti–toukokuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin kuntien hankintoihin liittyviä tekijöitä. Kyselyyn vastanneet ovat kuntapoliitikkoja, kuntavirkamiehiä sekä valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita. Yhteensä vastaajia oli 1017.

Tutkimuksessa keskityttiin kuntien hankintastrategioihin, julkisten hankintojen valintatekijöihin, hankintoja tukeviin työkaluihin sekä innovatiivisiin hankintoihin. Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala alleviivaa kirjattujen strategioiden tärkeyttä julkisissa hankinnoissa, heti tahtotilan jälkeen.

Tero, minkä asian nostaisit itse avainviestiksi ja tärkeimmäksi huomioksi tutkimuksen tuloksista?
Julkiset hankinnat ovat valtavan suuri vaikutusmahdollisuus, mitä ei aina osata ajatellakaan. Kun meillä Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin 35 miljardia euroa vuodessa, on selvää, että sillä, miten summa käytetään, on suuri vaikutus suomalaiseen työhön ja suomalaisiin yrityksiin.

Kuntavaikuttajistamme valtaosa on hyvin valveutunutta hankinta-asioissa, mutta heiltä puuttuvat keinot tarttua mahdollisuuksiin. Käytännössä vain puolella kunnista on olemassa strategia julkisiin hankintoihin, kaikilla pitäisi ehdottomasti olla. Hankintojen hyvät vaikutukset eivät toteudu, jos niitä ei ole kirjattu selkeäksi päämääräksi ja tavoitteeksi.

Mihin suuntaan ollaan julkisissa hankinnoissa ollaan menossa, millainen on nykytila ja tulevaisuuden näkymä?
Hyvään suuntaan ollaan menossa ehdottomasti. Vaikutusmahdollisuudet on tiedostettu, jo se kertoo oikeasta suunnasta. Meillä on herätty vahvasti suomalaisuuteen ja paikallisuuteen, ja asenteet alkavat olla sen suhteen hienosti kohdillaan. Päättäjille on onneksi tarjolla paljon neuvoa ja tukea hankintojen tekemiseen, joten täysin ilman työkaluja ei onneksi olla. Muun muassa Suomen yrittäjät ja Sitra tarjoavat tällaista tukea, jota kannattaa hyödyntää.

Oikeaan suuntaan työntää vahvasti myös julkinen paine. Suomalaiset veronmaksajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mihin ja miten rahaa käytetään ja julkiset hankinnat saavat paljon huomiota. Julkinen paine on tässä asiassa positiivinen tekijä.

Tutkimustulosten mukaan vaikuttajat ovat sitä mieltä, että hankintalaki rajoittaa esimerkiksi suomalaisuuden korostamista hankinnoissa. Miksi näin?
Hankintalaki on laaja kokonaisuus. Se, että olemme EU-direktiivien piirissä antaa Suomelle mahdollisuuden osallistua myös EU-laajuisiin hankintoihin. Mutta toisaalta se tarkoittaa sitä, että suomalaisuutta ei voi kirjata valintakriteeriksi hankinnoissa, koska se sotii perusperiaatetta vastaan. Hankintalaki on kuitenkin joustava ja sitä pitäisi osata tulkita ja käyttää paremmin hyväksi.

Voimmeko verrata Suomen tilannetta muihin maihin?
Meillä ei ole tutkittua tietoa julkisista hankinnoista muissa maissa, mutta kun suomalaista yritysmaailmaa kuuntelee, niin saa kuulla esimerkkejä siitä, miten muualla osataan nimenomaan käyttää hankintalain joustoja paljon paremmin ja tehokkaammin kotimaan hyväksi.

Päättäjät näyttävät olevan sitä mieltä, ettei innovatiivisia hankintoja tehdä tarpeeksi. Mistä se johtuu?
Hallituksen linjaus on, että 5 % julkisista hankinnoista pitäisi olla innovatiivisia hankintoja eli sellaisia, joissa asiat tehdään jollain uudella tavalla. Tämä onkin vaikea kohta kunnille. Tahtotila on olemassa, mutta pitäisi löytyä myös se rohkeus tehdä päätös lähteä kokeilemaan jotain uutta. Se on ihan inhimillistä, että riskin edessä ei uskalleta. Tilannetta voisi helpottaa se, että tuki ja paine tähän tulisi ylemmältä taholta, jolloin virkamies ei jää yksin päätöksensä kanssa eikä joudu yksin vastaamaan myöskään mahdollisista valituksista, joita hankinnasta saattaa seurata. Tähänkin tarvitaan selkeämpiä työkaluja ja toimintamalleja.

Suomi on innovaatioiden maa. Mitä sinulle tuli mieleen ensimmäisenä automaattisesta leviteannostelijasta?
Ajattelin, että no niin, nyt on osattu hienosti ottaa täysin uusi lähestyminen hyvin arkiseen, meille kaikille tuttuun asiaan!

Kiitos, Tero!

Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Ensi viikolla starttaa järjestyksessään 28. teollisuuden suurtapahtuma Alihankinta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Sen lisäksi, että koko Suomen teollisuus on ensi viikolla Tampereella, on kyseessä kansainvälinen tapahtuma, kun paikalla on noin 1 000 näytteilleasettajaa paristakymmenestä maasta ja kaikkiaan noin 20 000 messuvierailijaa.

”Tampereella todella näkyy, että syyskuu on täällä”, kuvailee Tampereen Messujen ja Finland Eventsin tapahtuma- ja viestintäpäällikkö Tanja Järvensivu tunnelmaa tapahtuman ollessa jo ihan nurkan takana.

Suurtapahtuma on merkityksellinen Tampereen Messuille mutta myös koko kaupungille, jonka elinkeinoelämä kiittää jokasyksyisestä energiapiikistä koko alueelle.

”Alihankinta täyttää Tampereen 24/7”, kuten Järvensivu asian tehokkaasti tiivistää.

Alihankinnan suosiota ei oikeastaan tarvitse ihmetellä ollenkaan. Tapahtuman merkitys teollisuudelle on selvä. Yhden tapahtuman aikana saa kattavan näkymän tuotteista prosesseihin ja innovaatioihin, tuiki tärkeää verkostoitumista unohtamatta. Kun viestintäpäällikkö Tanja Järvensivua kuuntelee, selviää vielä ainakin yksi salaisuus suosioon: tapahtumassa halutaan todella tarjota parasta. Halutaan kehittyä ja olla aina ajankohtaisia – jopa aikaa edellä. Niin tänäkin vuonna, kun messuilla järjestetään uusi AlihankintaHEAT-tapahtuma.

AlihankintaHEAT on mahtava tilaisuus startupeille päästä esittämään osaamistaan ja innovaatioitaan suoraan teollisuudelle. Ja nimenomaan suoraan ääneen ja innokkaasti. Tämä tapahtuma ei nimittäin ole mikään höpöttelyhetki, vaan nyt kaivataan toimintaa, yhdessä tekemistä ja todellista kasvua. Termi Tekemisen meininki toistuu Järvensivun puhuessa sen verran tiuhaan, että fiilis tarttuu. Nyt ollaan tekemässä tosissaan. Tapahtuman pääviesti onkin ”Höpötyksestä tekoihin”. AlihankintaHEATia edeltää kaksipäiväinen Heat Camp, jossa startupit pohtivat yritysten etukäteen antamia haasteita.

”Odotukset ja into ovat korkealla. Luvassa on rohkeita puheenvuoroja ja suoraa keskustelua. Suomi kaipaa ketteryyttä ja ajattelua laatikon ulkopuolelta”, Tanja Järvensivu summaa innoissaan tulevaa.

Tampere on tärkeä myös Foodduckille. Tampereella arvostetaan suomalaista työtä ja uskotaan innovaatioihin. Edelläkävijyyttä sekä uusia kokemuksia ja ratkaisuja arvostava yhteistyökumppanimme on valinnut ensimmäisten joukossa vuonna 2015 FOODDUCK®-leviteannostelijat kolmeen ravintolaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen FOODDUCKiin, väkemme ravintoloissa kertoo mielellään tuotteestamme lisää. Nähdään siis Tampereella!

Lue lisää Alihankintamessuista täältä.

Lemin kunta tunnetaan ikivanhoista itäsuomalaisista ruokaperinteistään. Särä on ruoka, jota voi hyvällä syyllä kutsua todelliseksi klassikoksi. Sitä on nimittäin valmistettu Etelä-Karjalassa jo noin tuhat vuotta. Vain Lemillä tätä ruokaperinnettä ylläpidetään aktiivisesti edelleen.

Särä tarkoittaa oikeastaan koivupuista puukaukaloa, jossa särä-annos kypsennetään. Ja kuten kaikki parhaat herkut ja asiat elämässä, on säräkin hyvin yksinkertainen ruoka. Tosin sen oikeanlainen valmistus vaatii aikaa. Särä-annos sisältää kolmea ainesta ja muutamaa pitkän perinteen mukanaan tuomaa lisämaustetta: perunaa, lampaanlihaa ja suolaa sekä vahvaa itäsuomalaista ruokatietoutta, historian havinaa ja ammattitaitoa. Oikeaoppinen Särä kypsyy leivinuunissa jopa kahdeksan tuntia, kunnes on valmis nautittavaksi. Lemin kunnalle Särä on kunnia-asia ja matkailuvaltti, jota tullaan maistelemaan kauempaakin.

Vaikka Lemillä pidetään kiinni perinteistä, ollaan siellä myös vahvasti mukana nykyajassa ja kestävän kehityksen ratkaisuissa, koska historian lisäksi tärkeitä ovat myös vihreät arvot, ekologia ja hygieenisyys. Upouusi teknologia löysi sujuvasti paikkansa Lemin koulukeskuksen ruokalassa, kun siellä otettiin käyttöön FOODDUCK-leviteannostelija pari viikkoa sitten.

*Lemin ruokapalveluiden esimies Mia Korhonen näkee leviteannostelijan tuovan paljon säästöä niin jätemäärässä, levitehävikissä kuin työajassa. Lisäksi ruokailijoille tärkeimpinä konkreettisina positiivisina muutoksina Korhonen listaa hygieenisyyden sekä turvallisuuden keliaakikoille ja muille allergikoille. Muutos on merkittävä verrattuna aikaisempaan margariinirasioiden käyttöön.

Sanonta ”Ennen oli kaikki paremmin” on tietyissä asioissa ajan kultaama. Jotta perinteitä voidaan vaalia ja jotta niitä voidaan ylläpitää ja siirtää tuleville sukupolville, vaati se myös ajan hermolla pysymistä ja kestävää näkökulmaa tulevaisuuteen.

*Ankan kotiutumisesta Lemiin kirjoitti Länsi-Saimaan Sanomat perjantaina 19.8.

Meissä kaikissa on se. Uteliaisuus. Halutaan tietää, mitä ympärillä, naapurissa, naapurin naapurissa tapahtuu. Olisipa mahtavaa laajentaa reviiriä ja tietää paremmin vaikka koko oman asuinalueen asiat. Se on mahdollista Tarkkailija-tietopalvelussa, jossa voi sähköisesti hakea ja selata tietoa alueittain ja aiheittain. Palvelu on toteutettu osana ympäristöministeriön Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut -hanketta.

Tieto lisää tiedonnälkää, varsinkin kun tiedon hakeminen on tehty helpoksi ja houkuttelevaksi. Tarkkailijassa voi hakea informaatiota esimerkiksi omassa kotikaupungissaan tai kaupunginosassa tapahtuvista asioista vaikkapa aiheella ympäristö ja luonto. Tarkkailija selaa ja analysoi internet-sivustoilta hakuun sopivat jutut ja artikkelit ja kertoo ne hakijalle kootusti. Palvelussa on lukuisia valmiita aihealueita asumisesta urheiluun ja ympäristöön, ja haun voi tehdä myös vapaalla aiheella. Oman kestosuosikkiaiheensa voi tallentaa hakuvahdiksi, jolloin Tarkkailija ilmoittaa aina uusista hakuun sopivista kirjoituksista.

Kun ne naapurien jutut kuitenkin edelleen kiinnostavat, niin Tarkkailijassa voi selata myös muiden tallentamia vahteja. Julkisia vahteja onkin palvelussa jo melkein sata, joista voi ammentaa inspiraatiota omaansa. Ja jos nämä ominaisuudet eivät mielestäsi tee Tarkkailijasta vielä mahtavaa, niin kehitysehdotuksenkin saa antaa! Äkkiseltään on tosin vaikea keksiä mitään lisää. Ehkäpä julkisten vahtien klikkausmäärät voisivat olla näkyvissä? Nasevalla ja houkuttelevalla otsikolla oman vahtinsa voi valjastaa muitakin kiinnostavaksi tiedonlähteeksi. Ja ainakin paljon paremmaksi kuin naapurilla.

Lue lisää palvelusta täällä.

Voikohan olla mitenkään mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä sellainen kierrätyksen ja kuluttamisen kulttuuri, jossa ihan kaikki jäte, jota tuotamme, toimii resurssina johonkin uuteen tarkoitukseen. Kuulostaa utopistiselta, kun aikaa tavoitteeseen on neljä vuotta. Tämä on kuitenkin Suomen ja Euroopan komission virallinen tavoite.

Ruoka on iso ongelmakohta, joka pitää ratkaista, jotta tavoitteeseen on mitään mahdollisuuksia päästä. Ruokahävikkiä pitää vähentää reippaasti, ja suurin kehitys pitää tapahtua kotitalouksissa. Miltä tuntuu kuulla, että heität itse ruokaa roskikseen joka vuosi jopa 25 kiloa? Niinpä. Tämä tarkoittaa yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa – meillä Suomessa.

Olemme noidankehässä: ostamme liikaa ruokaa, ja koska ostamme, sitä myös tuotetaan. Ruokahävikin vastaisen työn yksi tavoite onkin kulutustottumusten muutoksessa. Ei mikään helppo homma, mutta tätä arvokasta työtä tekee muun muassa Luonnonvarakeskus Luke. Lukessa tutkitaan ruokahävikin määrää, seurantaa ja vähentämistä sekä etsitään uusia keinoja koko ruokajärjestelmän kehittämiseen kestävämpään suuntaan. EU:n kiertotalouspaketissa sanotaan, että ruokahävikki tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Koska kaikki lähtee kotitalouksista, siinäpä jokaiselle henkilökohtainen haaste! Eikä haittaa yhtään, vaikka saavuttaisit tavoitteen jo aikaisemmin.

Syödään hyvin ja kulutetaan järkevästi. Lue lisää Lukesta ja ruokahävikistä täältä.

Kuntien vastuullisuus kiinnostaa kuntien asukkaita. Tämä tuli selkeästi esille vastuullisuusmerkkien huhtikuussa 2016 tekemässä kuluttajakyselyssä. Kyselyyn vastasi 1007 kuntalaista, ja kohderyhmänä oli 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Vastuullisuusmerkkejä ovat Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki, Reilu kauppa ja Luomu.

Vain harvassa kunnassa tehdään suunnitelmallisesti vastuullisia hankintoja, eikä niistä usein ole myöskään ohjeistuksia. Siinä missä kuntien asukkaat haluavat tietää, miten vastuullisuutta toteutetaan hankinnoissa, toivotaan päättäjätasolla työkaluja vastuullisuuden toteuttamiseen.

Tahtotila on siis onneksi olemassa, kun julkisen sektorin hankintoja tehdään vuositasolla noin 35 miljardilla eurolla. Tämän summan kuluttamiseen viisaasti on velvollisuus, joten olisi hyvä, jos kunnat saisivat parempaa apua käytännössä. Vielä tämän vuoden aikana voimaan tuleva uusi hankintalaki on yksi askel eteenpäin. Se tulee osaltaan auttamaan vastuullisuusmerkkien kriteereiden huomioimisessa.

Kyselyn tuloksissa on mielenkiintoista ja tärkeää tietoa, jota sitäkin nyt toivottavasti käytetään viisaasti hyväksi. Yhteenvedosta selviää muun muassa, että vastuullisuusmerkkien tunnettuus voisi olla paremmallakin tolalla. Yleinen taloustilanne vaikuttanee taas siihen, että useampi kuin joka toinen kokee paikallisten yritysten työllistämisen selkeästi tärkeämmäksi kuin muut näkökohdat kuntien hankinnoissa. Vastauksissa näkyvät myös alueelliset erot.

Summa summarum hankintojen vastuullisuuden merkitykseen uskotaan. Sille pohjalle on hyvä rakentaa.

Kuntalaisille tehdyn tutkimuksen toteutti YouGov Finland vastuullisuusmerkkien toimeksiantamana. Kyselyn yhteenvedon ja lisää tietoa löydät täältä.