Itseluottamus, vastuunkanto, ihmisläheisyys ja sinnikkyys. Neljä Made by Finland -kampanjan kantavaa teemaa. Näiden neljän otsikon alle kiteytyy hyvin se, miksi voimme olla ylpeitä suomalaisesta työstä, yhteistyöstä ja vastuullisuudesta. Samat aiheet toimivat muistutuksen lisäksi myös motiivina ja kannustuksena ajatella, arvostaa ja tehdä enemmän suomalaisen työn puolesta. Yhdessä.

Made by Finland -kampanja on Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden kampanja. Mekin olemme ylpeinä mukana juhlavuoden kampanjassa tukemassa suomalaisen työn menestystä. Lue lisää kampanjayhteistyöstämme täältä.

Kampanjaan voit tutustua tarkemmin täällä.

Katso myös hieno Klaus Härön ohjaama Seuraavat sata vuotta -video!

Ensi viikolla starttaa järjestyksessään 28. teollisuuden suurtapahtuma Alihankinta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Sen lisäksi, että koko Suomen teollisuus on ensi viikolla Tampereella, on kyseessä kansainvälinen tapahtuma, kun paikalla on noin 1 000 näytteilleasettajaa paristakymmenestä maasta ja kaikkiaan noin 20 000 messuvierailijaa.

”Tampereella todella näkyy, että syyskuu on täällä”, kuvailee Tampereen Messujen ja Finland Eventsin tapahtuma- ja viestintäpäällikkö Tanja Järvensivu tunnelmaa tapahtuman ollessa jo ihan nurkan takana.

Suurtapahtuma on merkityksellinen Tampereen Messuille mutta myös koko kaupungille, jonka elinkeinoelämä kiittää jokasyksyisestä energiapiikistä koko alueelle.

”Alihankinta täyttää Tampereen 24/7”, kuten Järvensivu asian tehokkaasti tiivistää.

Alihankinnan suosiota ei oikeastaan tarvitse ihmetellä ollenkaan. Tapahtuman merkitys teollisuudelle on selvä. Yhden tapahtuman aikana saa kattavan näkymän tuotteista prosesseihin ja innovaatioihin, tuiki tärkeää verkostoitumista unohtamatta. Kun viestintäpäällikkö Tanja Järvensivua kuuntelee, selviää vielä ainakin yksi salaisuus suosioon: tapahtumassa halutaan todella tarjota parasta. Halutaan kehittyä ja olla aina ajankohtaisia – jopa aikaa edellä. Niin tänäkin vuonna, kun messuilla järjestetään uusi AlihankintaHEAT-tapahtuma.

AlihankintaHEAT on mahtava tilaisuus startupeille päästä esittämään osaamistaan ja innovaatioitaan suoraan teollisuudelle. Ja nimenomaan suoraan ääneen ja innokkaasti. Tämä tapahtuma ei nimittäin ole mikään höpöttelyhetki, vaan nyt kaivataan toimintaa, yhdessä tekemistä ja todellista kasvua. Termi Tekemisen meininki toistuu Järvensivun puhuessa sen verran tiuhaan, että fiilis tarttuu. Nyt ollaan tekemässä tosissaan. Tapahtuman pääviesti onkin ”Höpötyksestä tekoihin”. AlihankintaHEATia edeltää kaksipäiväinen Heat Camp, jossa startupit pohtivat yritysten etukäteen antamia haasteita.

”Odotukset ja into ovat korkealla. Luvassa on rohkeita puheenvuoroja ja suoraa keskustelua. Suomi kaipaa ketteryyttä ja ajattelua laatikon ulkopuolelta”, Tanja Järvensivu summaa innoissaan tulevaa.

Tampere on tärkeä myös Foodduckille. Tampereella arvostetaan suomalaista työtä ja uskotaan innovaatioihin. Edelläkävijyyttä sekä uusia kokemuksia ja ratkaisuja arvostava yhteistyökumppanimme on valinnut ensimmäisten joukossa vuonna 2015 FOODDUCK®-leviteannostelijat kolmeen ravintolaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen FOODDUCKiin, väkemme ravintoloissa kertoo mielellään tuotteestamme lisää. Nähdään siis Tampereella!

Lue lisää Alihankintamessuista täältä.

Lemin kunta tunnetaan ikivanhoista itäsuomalaisista ruokaperinteistään. Särä on ruoka, jota voi hyvällä syyllä kutsua todelliseksi klassikoksi. Sitä on nimittäin valmistettu Etelä-Karjalassa jo noin tuhat vuotta. Vain Lemillä tätä ruokaperinnettä ylläpidetään aktiivisesti edelleen.

Särä tarkoittaa oikeastaan koivupuista puukaukaloa, jossa särä-annos kypsennetään. Ja kuten kaikki parhaat herkut ja asiat elämässä, on säräkin hyvin yksinkertainen ruoka. Tosin sen oikeanlainen valmistus vaatii aikaa. Särä-annos sisältää kolmea ainesta ja muutamaa pitkän perinteen mukanaan tuomaa lisämaustetta: perunaa, lampaanlihaa ja suolaa sekä vahvaa itäsuomalaista ruokatietoutta, historian havinaa ja ammattitaitoa. Oikeaoppinen Särä kypsyy leivinuunissa jopa kahdeksan tuntia, kunnes on valmis nautittavaksi. Lemin kunnalle Särä on kunnia-asia ja matkailuvaltti, jota tullaan maistelemaan kauempaakin.

Vaikka Lemillä pidetään kiinni perinteistä, ollaan siellä myös vahvasti mukana nykyajassa ja kestävän kehityksen ratkaisuissa, koska historian lisäksi tärkeitä ovat myös vihreät arvot, ekologia ja hygieenisyys. Upouusi teknologia löysi sujuvasti paikkansa Lemin koulukeskuksen ruokalassa, kun siellä otettiin käyttöön FOODDUCK-leviteannostelija pari viikkoa sitten.

*Lemin ruokapalveluiden esimies Mia Korhonen näkee leviteannostelijan tuovan paljon säästöä niin jätemäärässä, levitehävikissä kuin työajassa. Lisäksi ruokailijoille tärkeimpinä konkreettisina positiivisina muutoksina Korhonen listaa hygieenisyyden sekä turvallisuuden keliaakikoille ja muille allergikoille. Muutos on merkittävä verrattuna aikaisempaan margariinirasioiden käyttöön.

Sanonta ”Ennen oli kaikki paremmin” on tietyissä asioissa ajan kultaama. Jotta perinteitä voidaan vaalia ja jotta niitä voidaan ylläpitää ja siirtää tuleville sukupolville, vaati se myös ajan hermolla pysymistä ja kestävää näkökulmaa tulevaisuuteen.

*Ankan kotiutumisesta Lemiin kirjoitti Länsi-Saimaan Sanomat perjantaina 19.8.

Lankilan päiväkoti Vihdissä otti maailman ensimmäisenä päiväkotina käyttöön FOODDUCK^®-leviteannostelijan huhtikuussa. Alkuhämmennyksen jälkeen lapset ovat ottaneet ankan omakseen ja osaksi jokapäiväistä ruokailuhetkeä.

Päiväkoti-ikäiset ovat saaneet tutustua FOODDUCK^®-leviteannostelijaan jo kouluissa, joissa järjestetään lasten päivittäinen välipala. Näiden kohteiden positiivinen palaute kertoo, että leviteannostelija soveltuu erinomaisesti myös pikkulasten käyttöön.

Lankilan päiväkodissa vajaan 200 lapsen ruokailun järjestäminen on suunniteltava tarkasti, jotta yhteinen hetki on sujuva ja kaikille mukava. Päiväkodissa päivä etenee tarkkojen aikataulujen mukaan, ja niistä on pidettävä kiinni myös ruokailuissa, jotta lapset pääsevät ajoissa päiväunilleen lounaan jälkeen. Maailman ensimmäisessä päiväkotikohteessa helppokäyttöinen FOODDUCK-annostelija on omalta osaltaan helpottanut tuntuvasti arkea jo reilun parin kuukauden ajan. Muitakin laitteen tuomia positiivisia vaikutuksia on Lankilassa pantu jo merkille.

Lankilassa päätettiin ottaa FOODDUCK-leviteannostelija kokeiluun huhtikuun alussa eli uuteen tapaan annostella levitteet lasten leiville on tutustuttu nyt reilun parin kuukauden ajan. Vihdin kunnan ruokapalvelupäällikkö Tuija Wickström on ollut tyytyväinen päätökseen ottaa FOODDUCK Lankilaan.
”Tämän parin kuukauden perusteella kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Ensimmäisenä konkreettisena hyötynä näyttää olevan levitehävikin selkeä vähentyminen. Oletan, että pidemmällä käytöllä vaikutus näkyy vieläkin selkeämmin myös jätemäärässä, koska Lankilassa on ennen käytetty margariinirasioita.”

Wickström muistuttaa myös erittäin tärkeästä turvallisuusnäkökulmasta.
”Leviteannostelija helpottaa erikoisruokavalioisten lasten ruokailua. Laitteen käyttö on turvallista lapsille, se on tärkeintä.”

FOODDUCK LISÄÄ LASTEN OMATOIMISUUTTA
Myös Lankilan päiväkodin lapset kertovat hyvin käytännönläheisiä myönteisiä huomioita leviteannostelijan käytöstä. Vaikuttaa siltä, että laitteen mahdollistama itsenäinen toiminta innostaa pieniä ruokailijoita.
”Nyt on tosi hyvä, ettei tarvitse enää pyytää opettajalta leipää, kun sen voi hakea itse ja ottaa margariininkin itse”, kommentoi päiväkotilainen Enja suoraan ja selkeästi omalla vuorollaan ankan luona.

Lankilan päiväkodin johtaja Nina Ruotsalainen kertoo leivän kulutuksen ensin kasvaneen FOODDUCKin tulon jälkeen. Tämä selittyikin lasten innokkaalla itsenäisellä toiminnalla ja uuden hauskan laitteen testaamisella. Parin viikon totuttelun jälkeen laite oli jo tuttu osa arkea.
”FOODDUCK on tuonut meille pelkkiä etuja. Sekä leivän että margariinin hävikki on pienentynyt huomattavasti nyt kun levitteen annostelu on kohdillaan. Jätemäärän väheneminen on myös erittäin iso ja merkittävä ekologinen parannus”, Ruotsalainen listaa laitteen tuomia hyötyjä.

FOODDUCK-leviteannostelijoita on jo useassa Vihdin kunnan koulussa, ja Foodduck Oy:n toimitusjohtaja Timo Sorsavirta kiitteleekin kunnan asennetta ja halua edistää ekologista linjaa sekä aktiivisuutta tarttua konkreettisiin tekoihin kestävän kehityksen hyväksi.
”Meillä on ilo ja kunnia saada tehdä yhteistyötä Vihdin kunnan kanssa, jossa on lähdetty ennakkoluulottomasti tuomaan ekologisia käytännön ratkaisuja myös uusiin toimintaympäristöihin.”

Kaikki muistavat kouluajoilta ruokatunnit ja koulun ruokalan. Joko hyvällä tai pahalla tai useimmiten kai ristiriitaisin tuntein. Ne näkkileivät ja margariininapit, joita availlessa tuli kivasti leivän lisäksi rasvattua myös kädet ja joiden kansia löytyi välillä iltapäivällä housunlahkeesta tai paidanhelmasta. Vai oliko teillä margariinirasiat ja niissä niin sanotut lentävät veitset, jotka eivät pysyneet kädessä kun olivat välillä väärinpäin rasiassa?

Jokainen tietää, mistä puhun. Eikä tämä skenaario ole edes pelkkä ala-astemuisto. Ruokalan jonossa jutut ne vaan vaihtui vuosien mukana, mutta aina sama tilanne odotti linjaston päässä leipien kohdalla. Mutta nyt on maailma muuttunut. Kohta ovat meidänkin koulumuistomme tarinoita menneiltä vuosilta, ehkä jopa urbaaneja legendoja! Edistyksellisissä ruokaloissa ei nimittäin käydä enää rasvasotaa eikä heitellä veitsiä. Yksi tällainen edelläkävijä on Kangasala, jossa Sariolan koulussa on leipäpöytä ollut todellinen rauhan ja hygieenisyyden tyyssija jo kuukauden ajan. Siellä margariinin annostelee FOODDUCK, josta jokainen saa ikioman viiden gramman annoksensa levitettä.

Sariolan koulun opettaja Marja Kyllö kertoo jo tarinaa, jossa jonkun proaktiivisen oppilaan on nähty reippaana nuolevan margariiniveitsen puhtaaksi omalla vuorollaan. Ja seuraavat jonossa ehkä myös, kuka tietää. No, valitettavasti tämä tarina on tosi eikä vielä legendaa, ja vastaavaa tapahtuu edelleen liian monessa ruokalassa. En voi ehkä edes miettiä, montako kertaa on itse tullut käytettyä juuri puhdistettua veistä…

Kehitys kehittyy ja leipäpöydät sen mukana. Juttu Sariolan koulusta löytyy torstain 21.4. Kangasalan Sanomista.

Legendaarisen hygieenistä viikonvaihdetta kaikille!

Harvemmin tulee kenellekään suositeltua tv:n katselua. Nyt aion tehdä niin. Edellisiltana oli nimittäin sattumalta Ylen ykkönen auki, kun sieltä tuli uuden Kulutustavaratarkastajat-sarjan ensimmäinen kahdeksasta osasta. Ensin kiinnitin huomion vain iloisiin norjalaisiin, jotka ovat aina niin ja nättejä ja reippaita ja punaposkisia. Jäin seuraamaan ohjelmaa, ja siinähän käsiteltiinkin erittäin mielenkiintoisia globaaleja aiheita. Oli vähän niin kuin meidän Kuningaskuluttaja mutta isommilla aiheilla ja jotenkin sympaattisempi (norjalaiset).

Ohjelmasta jäi monta ajatusta kytemään. Ensin juttu, jossa kerrottiin 3D-elintarviketulostimesta, se herätti ristiriitaisia tunteita. Näistä 3D-tulostimistahan on kohkattu jo muutama vuosi. En ole vielä ihan päässyt kartalle koko hommasta enkä päässyt elintarvikeversiostakaan. Ensinnäkin sana tulostin tuo mieleen vain ja ainoastaan kuivan paperin. Miten ihmeessä siihen mielikuvaan voisi liittää mitään syötävää! Ei mitenkään. Ei ainakaan minun päässäni. Ohjelmassa näytettiin, miten laite, noh, “tulostaa” vaikkapa pitsapohjan tai pikkuleipiä. Taikina tehdään itse ja laitetaan koneeseen johonkin kapseliin, josta kone truuttaa taikinan sitten johonkin muotoon paistovalmiiksi pellille. Eli laitteen pointti on se, että sillä saa aikaan symmetrisiä muotoja..? Ja huomautan vielä, että tätä ihmevehjettä suunnitellaan siis ihan kotitalouskäyttöön! Kyllä. Kenen mielestä olisi hienoa kutsua kaverit kahville ja kehuskella ihan itse tulostetuilla, täydellisen symmetrisillä lumihiutaleen mallisilla pikkuleivillä? “Ihan itse painoin nappia ja näin hienoja tuli.” Sehän jo tiedetään, että suurtalousmittakaavassa automaatio tuo etuja ja säästöä, mutta että kotikeittiössä…

Isoista leipomoista saa ihan symmetristä myös, jos ei halua, että ihmisen – tai ainakaan oma – kädenjälki näkyy lopputuotteessa. Ja kolmedeetä ne kaupasta ostetutkin ovat, mutta eihän kukaan kutsu leipomon tuotantoketjun laitteita tulostimiksi. Jos ne ovat tulostimia, niin sitten automaattinen leviteannostelijakin on sellainen.

Vai onko tässä kaikessa nyt joku hienous, jota en vain näe? Jos hoksaatte paremmin, niin kertokaa ja valaiskaa, kiitos!

Sitten siihen maailmanparannukseen. Siihen kannusti juttu, jossa käsiteltiin ruokaöljyn käyttöä polttoaineena. Jep, vanhaa asiaa sekin, mutta nyt vasta heräsin siihen, että se on todellakin mahdollista ja ilmeisen helppoa. Vai johtuiko se vain niistä iloisista norjalaisista, en tiedä, mutta juttu sai pohtimaan, miksi ihmeessä kukaan ei ole tarttunut tähän aiheeseen isommin. Itse en omista autoa enkä tiedä niistä juurikaan, mutta ohjelmassa väitettiin, että dieselillä käyvän menopelin muuttaminen ruokaöljyllä kulkevaksi vaatii vain pienen viilauksen moottoriin ja kustantaa muutaman tonnin. Voiko todella olla näin ja saako meillä tehdä niin ihan vapaasti, jos haluaa?

Kuten huomaatte, ohjelma herätti paljon kysymyksiä ja ajatuksia. Vielä kun joku kertoisi niihin vastaukset.

Jo esitetyt jaksot voit katsella Yle Areenasta. Ohjelma telkussa TV1:ssä tiistaista torstaihin klo 19–19.30. Tulevien jaksojen aiheet täällä.

Suosittelen, popcornit valmiiksi!

Tuntuikohan Nils Holgerssonista tältä villihanhien mukana seikkaillessaan. Huimaa vauhtia, jännittäviä uusia tilanteita ja upeat tulevaisuudennäkymät. Sitä kaikkea on ollut minun yhteistyöni Foodduckin kanssa siitä asti, kun lyöttäydyimme yhteen.

Yhteinen matkamme alkoi mainostoimistoyhteistyönä reilu vuosi sitten, kun sain uuden asiakkuuden hoidettavakseni. Onneksi sain. Yhteistyömme on nimittäin ollut niin hedelmällistä ja innoittavaa, että on vaikea uskoa että sitä on takana vasta vuosi. Olen saanut olla mukana luomassa menestystarinaa.

Olen 37-vuotias turkulainen mainosalan ammattilainen. Noin kymmenen mainostoimistovuoden jälkeen keskitän nyt yksityisyrittäjänä aikani paremmin ja olen mukana niissä tarinoissa ja seikkailuissa, joissa koen sen suurimman inspiraation, onnistumisen tunteen sekä saumattoman yhteistyön mukavimpien kumppaneiden kanssa.

Tervetuloa mukaan Foodduck Post -matkallemme, joka alkaa tästä. Toivon, että pidät näkemästäsi ja lukemastasi ja saat ehkäpä uusia herättäviä ajatuksia ja kokemuksia. Voit myös kertoa minulle, mitä mieltä olet.

Uuteen seikkailuun!

Niina

kuiniin@gmail.com

Miten kaikki sai alkunsa, miten ja kuka ihmeessä on keksinyt automaattisen leviteannostelijan? Mikä se ihan oikeasti edes on? Annetaan Foodduck Oy:n toimitusjohtajan Timo Sorsavirran kertoa koko tarina. Ole hyvä, Timo.

 Näin syntyi FOODDUCK®-leviteannostelija

Liikeidea voi joskus lähteä liikkeelle myös hyvin arkisesta ja ennen huomaamattomasta ajatuksesta. Alkuperäisen idean leviteannostelijasta keksi isäni Seppo Sorsavirta, joka oli jo vuosia miettinyt kyseistä asiaa sekä sitä, miten pitkälti ravintola- ja ammattikeittiömaailmassa kaikki on nykyään automatisoitu. Ainakin yhdelle innovaatiolle tuntui vielä olevan tilaa, Leviteannostelija oli jäänyt keksimättä kaikkialla maailmassa. Suomenkielestä ei löytynyt kyseistä sanaa, ja englanniksi käännetty spread dispenser oli niin ikään koskematon käsite.

Tutkimme aikanaan asiaa tarkemmin ja löysimme vain muutamia ponnisteluja 1950–60-luvuilta, joten innostuimme lisää. Laitteen lisäksi haluttiin ideaa kehittää pidemmälle, ja keksimme tuotteeseemme soveltuvan pussimuotoisen levitepakkauksen. Materiaalinkäytön tehostamiseksi pussiin pakkaaminen on ollut jo muutaman vuoden ajan selkeä trendi maailmalla auton tuulilasinpesunesteistä elintarvikkeisiin, mutta nyt se tuotiin ensimmäistä kertaa levitteisiin.

Vuonna 2012 perustettiin Foodduck-niminen yritys tämän innovaation ja ajatuksen ympärille. Tästä liikkeelle lähti melkein kolmen vuoden tuotekehitysprosessi, intohimo uudistaa vuosikymmeniä käytössä olleita toimintatapoja, pakkauksia ja käytäntöjä. Tuotekehityksen ydinjoukossa on ollut noin kymmenen eri alojen huippuosaajaa sekä niin kotimaisia kuin kansainvälisiä alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita. Vuonna 2014 ensimmäinen prototyyppi laitteesta oli jo ”hiljaisesti” teknisessä pilotointikäytössä muutamassa henkilöstöravintolassa, ja marraskuussa 2014 FOODDUCK® lanseerattiin virallisesti markkinoille Suomessa. Myynti ja markkinointi käynnistyivät keväällä 2015.

FOODDUCK soveltuu niin margariinien kuin voi-kasviöljyseosten annostelemiseen leipäpöydissä tai palvelulinjastoilla; hotelleissa, kouluissa, lounasravintoloissa, vanhainkodeissa ja ammattikeittiöissä. Tuote säilyy laitteen sisällä viileässä ja suojassa ympäristön bakteereilta paremmin kuin lämpimässä pöydillä avonaisena seisovat rasiat. Edellä mainituissa käyttökohteissa levitteiden tarjoiluun liittyy hygieenian lisäksi paljon muitakin haasteita, joita harva käyttäjä ei välttämättä ennen edes pysähtynyt ajattelemaan.

Toinen tuotteen keskeisistä eduista sekä ominaisuuksista liittyykin ekologiaan. Ruokahävikki on yksi tulevaisuuden suurimpia haasteita, ja FOODDUCK vastaa siihen levitteen osalta. Tarkka annoskoko ja pakkauksen tehokas käyttö vähentävät levitteen hukkaa. Rasioiden ja nappien muodossa tuotetta päätyy useimmiten paljon jätteeksi, sillä niiden jatkokäyttö on käytännössä mahdotonta tai se ei ole ainakaan minkään suositusten mukaista. Harvapa meistä haluaa tarttua useita tunteja seisseeseen, sotkuisen rasian, veitsen ja murujen yhdistelmään!

FOODDUCK-annostelijassa käytettävässä levitepakkauksessa materiaalin määrä on pystytty pienentämään vain kymmenesosaan perinteisten leviterasioiden vaatimasta määrästä. Näin ollen myös syntyvä jätemäärä on vain kymmenen prosenttia nykyisestä, ja vaikeasti kierrätettävää alumiinia pakkauksissa ei käytetä lainkaan.

Vaikka joskus yksittäinen ruokailija saattaa hyvinkin ajatella, miksi levitettä pitää annostella, on kyse paljon monitahoisemmasta kokonaisuudesta kuin automaattisesta annostelusta. Etuja ja säästöjä älykkäällä laitteella on tarjottavanaan monesta eri kulmasta. Jokainen laitteesta otettu annos säästää ympäristöä ja rahaa. Tätä kun tapahtuu kunta- sekä ketjutasolla kymmenissä ja useimmiten jopa sadoissa käyttöpaikoissa päivästä toiseen, on kyse isoista, yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista.

Tuotekehityksen keskeisimpiä kulmakiviä alusta saakka oli myös laitteen käytön helppous niin ruokailijoiden kuin keittiöhenkilökunnan näkökulmasta. Keittiöissä henkilökunnalla on kädet täynnä töitä, ja ruokailuhetki esimerkiksi kouluissa on niin hektinen tapahtuma, että ylimääräistä aikaa harvemmin on. Jos pienikin työresurssi saadaan johonkin muuhun kuin rasioiden avaamiseen ja ylimääräisen levitteen huuhtelemiseen tarjottimilta viemäriin tiskin puolella, on se aina etu.  Ruokailija laittaa vain leivän tai lautasen alle ja FOODDUCK annostelee ennalta säädetyn määrän tuotetta automaattisesti. Tuotteeseen on kosketuksissa vain yksi konepestävä suutinosa, näin sen puhtaanapito on erittäin helppoa ja myös esimerkiksi keliaakikot voivat käyttää samaa levitettä turvallisesti. Pelkoa murujen päätymisestä levitteiden joukkoon ei ole.

Oppilaitosten linjastoilla levitepiste on yksi linjaston hitaimpia paikkoja, nyt jonot kulkevat entistä jouhevammin ja ympäristö on siistimpi. Linjastonopeutta on mielenkiintoista miettiä vielä hieman tarkemmin yksinkertaisen esimerkin kautta: jos tuhannen oppilaan koulussa levitepisteessä käytettyä aikaa pystytään säästämään ruokailijaa kohden vain yksi sekunti, tarkoittaa se yhtä ruokailua kohden yli 16 minuuttia!

Lopuksi vielä muutama sana suomalaisuudesta. Suomalainen työ, osaaminen ja laatu ovat tärkeä osa FOODDUCK-brändiä. FOODDUCK-laitteiden valmistus on kotimaista työtä, ja Suomalaisen Työn Liitto onkin myöntänyt laitteelle Avainlippu-merkin ja Design from Finland -tunnuksen. Näinä aikoina meille kaikille suomalaisen työn arvostus sekä menestys on erittäin tärkeä asia ja voimme olla ylpeitä viedessämme näitä yhteisesti tärkeitä asioita, suomalaista työtä ja kestävää kehitystä, myös kohti kansainvälisiä markkinoita, joskin vähän nykyisestä start-up-maailmasta poiketen perinteisemmän savupiipputeollisuuden edustajina.

Toivomme, että FOODDUCK tuo hymyn huulillesi aina kun sen kohtaat.