Voikohan olla mitenkään mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä sellainen kierrätyksen ja kuluttamisen kulttuuri, jossa ihan kaikki jäte, jota tuotamme, toimii resurssina johonkin uuteen tarkoitukseen. Kuulostaa utopistiselta, kun aikaa tavoitteeseen on neljä vuotta. Tämä on kuitenkin Suomen ja Euroopan komission virallinen tavoite.

Ruoka on iso ongelmakohta, joka pitää ratkaista, jotta tavoitteeseen on mitään mahdollisuuksia päästä. Ruokahävikkiä pitää vähentää reippaasti, ja suurin kehitys pitää tapahtua kotitalouksissa. Miltä tuntuu kuulla, että heität itse ruokaa roskikseen joka vuosi jopa 25 kiloa? Niinpä. Tämä tarkoittaa yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa – meillä Suomessa.

Olemme noidankehässä: ostamme liikaa ruokaa, ja koska ostamme, sitä myös tuotetaan. Ruokahävikin vastaisen työn yksi tavoite onkin kulutustottumusten muutoksessa. Ei mikään helppo homma, mutta tätä arvokasta työtä tekee muun muassa Luonnonvarakeskus Luke. Lukessa tutkitaan ruokahävikin määrää, seurantaa ja vähentämistä sekä etsitään uusia keinoja koko ruokajärjestelmän kehittämiseen kestävämpään suuntaan. EU:n kiertotalouspaketissa sanotaan, että ruokahävikki tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Koska kaikki lähtee kotitalouksista, siinäpä jokaiselle henkilökohtainen haaste! Eikä haittaa yhtään, vaikka saavuttaisit tavoitteen jo aikaisemmin.

Syödään hyvin ja kulutetaan järkevästi. Lue lisää Lukesta ja ruokahävikistä täältä.