Yle julkaisi vuoden vaihteessa jutun ruokahävikistä. Tärkeä aihe on ollut otsikoissa säännöllisesti viime aikoina. Hyvä niin, sillä ruokahävikkiä syntyy vuositasolla 20–25 kiloa jokaista suomalaista kohden (Lähde: Luonnonvarakeskus). Poisheitettävän ruuan määrä järkyttää.

Syvennyimme aiheeseen ja vaihdoimme ajatuksia Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtajan Aira Kuvajan kanssa. Erityisesti kiinnosti, miten kouluissa vähennetään ruokahävikkiä.

Aira, miten kotialoustunneilla voitaisiin ottaa ruokahävikki paremmin huomioon?

Kotitaloustunneilla otetaan ruokahävikin vähentäminen huomioon varsin hyvin, se on yksi opetettavista aiheista ja osa vastuullisuutta. Yksi hyvä idea on ”nyhjää tyhjästä” -tunnit. Näissä käydään oppilaiden kanssa läpi, mitä luokan kuiva-ainekaapeista, jääkaapeista ja pakastimista löytyy. Oppilaat saavat suunnitella ja valmistaa aterian näistä aineksista. Se kehittää myös oppilaiden luovuutta. Oppilaita opetetaan korvaamaan tuotteita, esimerkiksi jos ohjeessa on piimä, ja sitä ei ole, voi tilalla käyttää vaikkapa ruokakermaa.

Miten kouluruokaloiden ja kotitalousopetuksen yhteistyötä voisi kehittää ruokahävikin vähentämiseksi vai onko siihen olemassa jo toimivia työkaluja ja ohjeita?

Kun kouluruokailusta jää esimerkiksi porkkanaraastetta, perunasosetta, juureksia tai puuroa, niitä voi hyödyntää kotitalousopetuksessa ruuanlaittoon. Tästä pitää aina sopia kunnassa ja koulussa.

Omat vinkkisi kaikkiin koteihin. Mistä voisi aloittaa, jos ei ole koskaan pysähtynyt miettimään ruokahävikkiä ja haluaisi nyt tehdä asialle jotain?

Ennen kauppaan lähtöä kannattaa katsoa, mitä kaapeista ja jääkaapista löytyy, ja suunnitella ateria niin, että jo olemassaolevia raaka-aineita hyödynnetään. Etenkin ne ruuat, joiden päiväys on menossa umpeen, on hyvä käyttää pois. Auttaa, kun suunnittelee ateriat etukäteen, ja tekee kauppaan ostoslistan. Ruokaa kannattaa tehdä vain sen verran kuin sitä oikeasti syödään. Kerralla voi laittaa tarpeeksi ruokaa 2 – 3 päiväksi, tai pakastaa osan valmiista ruuasta. Ja pakasteisiin aina hyvin merkityt nimilaput!

Tähteitä voi hyödyntää monin tavoin. Puuron tai perunasoseen loput sopivat sämpylä-, leipä- ja pannukakkutaikinoihin. Lihan, kalan ja kanan lopuista voi tehdä keiton tai pastakastikkeen.

Kiitos, Aira. Näillä vinkeillä ihan jokainen voi vaikuttaa ainakin omaan ruokahävikkiinsä. Lue lisää aiheesta Ylen jutusta täältä.

Lue myös Ylen Prisma Studion tuore juttu ruokahävikin mittasuhteista täältä.

Viikko sitten järjestettiin jo viidennen kerran Keliakialiiton Gluteeniton elämä -messut Tampere-talossa. Palaamme hetkeksi messutunnelmiin Keliakialiiton tuoteasiantuntija Marjo Jokisen kanssa.

Marjo, messut järjestettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Kiinnostus gluteenittomaan ruokavalioon on melkoinen buumi tällä hetkellä. Näkyikö tämä messujen kävijämäärässä tänä vuonna?
Kyllä kiinnostus näkyi ilahduttavasti messutapahtumassamme; Gluteeniton elämä -messuilla vieraili kahden päivän aikana yli 4 100 ihmistä. Tampere-talo täyttyi heti ensimmäisenä messupäivänä, ja sekä näytteilleasettajat että luento-ohjelma kiinnostivat ennätysyleisöä.

Keliakialiitto järjesti messutapahtuman nyt viidettä kertaa. Messuilla oli mukana yli 50 näytteilleasettajaa, muun muassa gluteenittomien tuotteiden tuotevalmistajia, maahantuojia, kaupan edustajia ja palveluiden tuottajia. Messuohjelman kohokohtia olivat keliakiaa, gluteenitonta elämää, terveyttä ja hyvinvointia käsittelevät asiantuntijaluennot, eläväiset paneelikeskustelut ja Gluteenittoman keittiön kokkausnäytökset.

Mitä messukävijät tulivat messuilta hakemaan ja minkälaista tietoa ja kokemuksia he messuilta saivat tänä vuonna?
Uudet tuotteet, kiinnostavat luennot ja täysin gluteeniton tapahtuma olivat messuvieraiden mieleen.

Gluteeniton elämä -messuilla kuluttajat ja yrittäjät kohtasivat toisensa aidosti. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavat saivat kerrankin maistella rauhassa kaikkea! Messukävijät myös keskustelivat vilkkaasti näytteilleasettajien kanssa ja kertoivat toiveitaan, mikä on yrityksille tuotekehittelyn kannalta erittäin arvokasta. Lisäksi messuilla vierailivat ja päivittivät tietojaan horeca-alan ammattilaiset sekä terveydenhuollon asiantuntijat.

Keliakialiitto julkisti messujen aluksi uuden Gluteenittoman palvelun merkin.

Gluteenittomuus ja elintarvikehygienia on elintärkeää keliaakikoille ja allergisille, mutta kiinnostaa myös laajempaa yleisöä. Mistä arvioisit tämän johtuvan?
Gluteeniton ruoka kiinnostaa ja ruokavalion noudattamiseen on monia eri syitä. Osa asiakkaista tarvitsee gluteenitonta ehdottomasti terveytensä takia, iso osa kokee, että siitä on apua heidän hyvinvoinnilleen.

Hyvinvointi ja kevyempi olo ovat syitä, jotka saavat monet kääntymään gluteenittomien vaihtoehtojen puoleen. Gluteenipitoiset viljat eivät sovi kaikille, vaikka keliakiadiagnoosia ei löytyisikään – ne aiheuttavat nimittäin monille vatsanväänteitä ja vakavampiakin oireita. Tämä asiakasryhmä on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Gluteenittomasta ruokavaliosta voi olla apua esimerkiksi suolistosairauksien, psoriasikseen tai kilpirauhassairauksien oireisiin.

Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus, ja sen ainoa hoito on täysin gluteeniton ruokavalio. Usein myös vilja-allergia vaatii gluteenittomuutta. Suomessa keliaakikkoja on diagnosoitu jo 40 000. Tutkimusten mukaan gluteenitonta ruokavaliota noudattaa kuitenkin noin 5 % työikäisistä suomalaisista.

Messuilla palkittiin Vuoden gluteeniton tuote. Palkinto meni Porokylän leipomon gluteenittomalle riisipiirakalle. Millainen arvo tällaisella palkinnolla ja tunnustuksella on yrityksille ja tuotekehitykselle ja millaisin perustein se annetaan?
Keliakialiitto on myöntänyt Vuoden gluteeniton tuote ja Vuoden gluteeniton yritys/palvelu -tunnustuksia vuodesta 2001 lähtien. Ehdotuksia voivat tehdä sekä kuluttajat että yritykset. Valintaperusteina kilpailussa ovat muun muassa turvallisuus, hygieenisyys, laatu, tuotekehittely, tuotevalikoiman monipuolisuus, asiakaspalvelu, palvelun saatavuus kuluttajalle, innovatiivisuus ja hinta. Tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle.

Lisätietoa tunnuksesta täällä.

Koska järjestetään seuraavat Gluteeniton elämä -messut ja miltä näyttää gluteeniton elämä tulevaisuudessa?
Onnistuneen messutapahtuman jälkeen istahdamme hetkeksi ja luemme messupalautteet huolella. Messujen suosio osoittaa, että vaikka gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut ja tiedon saanti helpottunut, on tämän kaltaisille yhteisöllisille tapahtumille suuri tilaus.  On ilahduttavaa nähdä uusien tuotteiden ja palveluiden määrä sekä kuluttajien ja yritysten aito kiinnostus ruokavaliota ja tuotekehitystä kohtaan. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan tulevaa!

Kiitos, Marjo!

Foodduck oli myös mukana messuilla. Osastollamme messukävijöitä puhutti elintarviketurvallisuuden ja gluteenittomuuden lisäksi erityisesti siisteys- ja hygienia. Kiitämme omalta osaltamme messujärjestäjää sekä kaikkia osastollamme vierailleita mukavasta messuviikonlopusta.

Foodduck lähtee mukaan Vihreä lippu -koulujen kummiksi tukemaan lasten ja nuorten kasvatusta kestävän kehityksen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mikä on Vihreä lippu? Fee Suomen toiminnanjohtaja Hanna Partanen kertoo tarkemmin.

Hanna, mikä on Fee Suomi?

Fee Suomi on ympäristökasvatukseen keskittynyt asiantuntijajärjestö, rekisteröidyltä nimeltään Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. Olemme osa kansainvälistä Fee-ympäristökasvatusverkostoa, johon kuuluu tällä hetkellä 73 jäsenmaata. Toimimme aktiivisesti monin tavoin ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Mikä on Vihreä lippu ja miten sellaisen saa?

Vihreä lippu on kouluille ja varhaiskasvatukseen luotu ympäristökuormitusta vähentävä sertifikaatti. Se on myös kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Vihreän lipun yksiköksi ilmoittaudutaan nettilomakkeella, jossa perustellaan, miksi haluaa mukaan. Vihreän lipun käyttöoikeuden saa, jos osallistuja täyttää ohjelman kriteerit.

Vihreä lippu on hyvin joustava ja konkreettinen apuväline edistää ympäristötietoutta lapsille ja nuorille. Ohjelma edellyttää raportointia, mutta keskittyy käytännön tekemiseen: yksikössä perustetaan ympäristöraati, jonka tehtävänä on keksiä ratkaisukeinoja todettuun epäkohtaan tai ongelmaan. Näin luodaan luontevasti kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja lapsille ja kehitetään koko yksikön toimintaa, olipa kyse sitten energian kulutuksesta, jätemäärästä tai vaikka sosiaalisista suhteista.

Suomessa on tällä hetkellä 300 Vihreän lipun yksikköä. Mukana on päiväkoteja, kouluja, lukioita ja

ammatillisia oppilaitoksia. Osallistumishalukkuus on nosteessa, ja tarkoitus onkin laajentaa Vihreä lippu -toimintaa entisestään. Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Shcools-ohjelmaa, jossa on mukana 35 000 koulua 50 maassa.

Miten esimerkiksi kouluissa oppilaat näkevät Vihreän lipun kouluarjessaan?

Oppilaat ovat mukana ympäristöraadeissa, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia ja herättävät näin aktiivista keskustelua ympäristöaiheista. Kouluissa on katsottu muun muassa elokuvia ja järjestetty erilaisia kierrätystapahtumia. Toiminta voi olla mitä vain, mikä tukee kestävän kehityksen suuntaa ja tuo lisäarvoa ympäristökasvatukseen. Myös vanhemmat voivat olla mukana!

Mikä on Vihreän lipun koulun kummi ja miten kummiksi pääsee?

Mallia kehitetään ja rakennetaan jatkuvasti. Käytännön kummius määritellään joustavasti kummiksi tahtovan yrityksen, henkilön tai muun tahon mukaan. Kummiksi voi ilmoittautua, jos haluaa sitoutua olla mukana tekemässä maailmasta parempaa paikkaa ja lapsistamme ja nuoristamme vastuullisia kuluttajia.

Miksi Foodduck sopii kummiksi?

Foodduckin kanssa voimme tehdä erittäin tehokasta yhteistyötä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Näen, että tänä päivänä on tarpeen kertoa lapsille ja nuorille myös yrittäjyydestä sekä valmistaa ja kasvattaa työmarkkinan muutokseen. Näiden lisäksi Foodduck on loistavana esimerkkinä juuri sellaisesta innovatiivisuudesta, jota kestävän kehityksen arvojen ja toiminnan edistämiseksi tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Foodduckin kanssa meillä ovat ainekset ja mahdollisuudet laajempaankin yhteistyöhön ja hankkeisiin, esimerkiksi kampanjoihin ja kasvatuksellisiin kilpailuihin, joilla voimme herätellä ja tuoda uutta twistiä koko ympäristökasvatukseen. Myös matkailu- ja majoitustoiminnan Green Key -ympäristökriteerisertifikaatti voisi avata uusia ovia yhteistyölle kansainvälisestikin. Ruoka ja ravitsemisala on helppo aihepiiri lähestyä, koska se on läheinen ihan meille kaikille.

Kiitos, Hanna!

Lue lisää Vihreästä lipusta ja ympäristökasvatuksesta täältä.

Suomalaisen Työn Liitto teetti huhti–toukokuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin kuntien hankintoihin liittyviä tekijöitä. Kyselyyn vastanneet ovat kuntapoliitikkoja, kuntavirkamiehiä sekä valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita. Yhteensä vastaajia oli 1017.

Tutkimuksessa keskityttiin kuntien hankintastrategioihin, julkisten hankintojen valintatekijöihin, hankintoja tukeviin työkaluihin sekä innovatiivisiin hankintoihin. Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala alleviivaa kirjattujen strategioiden tärkeyttä julkisissa hankinnoissa, heti tahtotilan jälkeen.

Tero, minkä asian nostaisit itse avainviestiksi ja tärkeimmäksi huomioksi tutkimuksen tuloksista?
Julkiset hankinnat ovat valtavan suuri vaikutusmahdollisuus, mitä ei aina osata ajatellakaan. Kun meillä Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin 35 miljardia euroa vuodessa, on selvää, että sillä, miten summa käytetään, on suuri vaikutus suomalaiseen työhön ja suomalaisiin yrityksiin.

Kuntavaikuttajistamme valtaosa on hyvin valveutunutta hankinta-asioissa, mutta heiltä puuttuvat keinot tarttua mahdollisuuksiin. Käytännössä vain puolella kunnista on olemassa strategia julkisiin hankintoihin, kaikilla pitäisi ehdottomasti olla. Hankintojen hyvät vaikutukset eivät toteudu, jos niitä ei ole kirjattu selkeäksi päämääräksi ja tavoitteeksi.

Mihin suuntaan ollaan julkisissa hankinnoissa ollaan menossa, millainen on nykytila ja tulevaisuuden näkymä?
Hyvään suuntaan ollaan menossa ehdottomasti. Vaikutusmahdollisuudet on tiedostettu, jo se kertoo oikeasta suunnasta. Meillä on herätty vahvasti suomalaisuuteen ja paikallisuuteen, ja asenteet alkavat olla sen suhteen hienosti kohdillaan. Päättäjille on onneksi tarjolla paljon neuvoa ja tukea hankintojen tekemiseen, joten täysin ilman työkaluja ei onneksi olla. Muun muassa Suomen yrittäjät ja Sitra tarjoavat tällaista tukea, jota kannattaa hyödyntää.

Oikeaan suuntaan työntää vahvasti myös julkinen paine. Suomalaiset veronmaksajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mihin ja miten rahaa käytetään ja julkiset hankinnat saavat paljon huomiota. Julkinen paine on tässä asiassa positiivinen tekijä.

Tutkimustulosten mukaan vaikuttajat ovat sitä mieltä, että hankintalaki rajoittaa esimerkiksi suomalaisuuden korostamista hankinnoissa. Miksi näin?
Hankintalaki on laaja kokonaisuus. Se, että olemme EU-direktiivien piirissä antaa Suomelle mahdollisuuden osallistua myös EU-laajuisiin hankintoihin. Mutta toisaalta se tarkoittaa sitä, että suomalaisuutta ei voi kirjata valintakriteeriksi hankinnoissa, koska se sotii perusperiaatetta vastaan. Hankintalaki on kuitenkin joustava ja sitä pitäisi osata tulkita ja käyttää paremmin hyväksi.

Voimmeko verrata Suomen tilannetta muihin maihin?
Meillä ei ole tutkittua tietoa julkisista hankinnoista muissa maissa, mutta kun suomalaista yritysmaailmaa kuuntelee, niin saa kuulla esimerkkejä siitä, miten muualla osataan nimenomaan käyttää hankintalain joustoja paljon paremmin ja tehokkaammin kotimaan hyväksi.

Päättäjät näyttävät olevan sitä mieltä, ettei innovatiivisia hankintoja tehdä tarpeeksi. Mistä se johtuu?
Hallituksen linjaus on, että 5 % julkisista hankinnoista pitäisi olla innovatiivisia hankintoja eli sellaisia, joissa asiat tehdään jollain uudella tavalla. Tämä onkin vaikea kohta kunnille. Tahtotila on olemassa, mutta pitäisi löytyä myös se rohkeus tehdä päätös lähteä kokeilemaan jotain uutta. Se on ihan inhimillistä, että riskin edessä ei uskalleta. Tilannetta voisi helpottaa se, että tuki ja paine tähän tulisi ylemmältä taholta, jolloin virkamies ei jää yksin päätöksensä kanssa eikä joudu yksin vastaamaan myöskään mahdollisista valituksista, joita hankinnasta saattaa seurata. Tähänkin tarvitaan selkeämpiä työkaluja ja toimintamalleja.

Suomi on innovaatioiden maa. Mitä sinulle tuli mieleen ensimmäisenä automaattisesta leviteannostelijasta?
Ajattelin, että no niin, nyt on osattu hienosti ottaa täysin uusi lähestyminen hyvin arkiseen, meille kaikille tuttuun asiaan!

Kiitos, Tero!

Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Kutsuin vierashuoneemme virtuaalisohvalle Elina Innasen. Elina on Turun Vegekaupan kauppias ja kirjoittaa myös supersuosittua chocochili-ruokablogia.

Trendikäs veganismi puhuttaa nyt meillä ja maailmalla. Elina avaa nyt todellisena asiantuntijana aihetta ja antaa vastauksia ainakin allekirjoittaneen mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Tervetuloa, Elina. Mitä on veganismi?

Veganismi on elämäntapa, jossa pyritään välttämään kaikkia eläinten riistoon ja hyväksikäyttöön perustuvia tuotteita ja palveluita.

Mitä veganismi merkitsee sinulle itsellesi ja miten päädyit yrittäjäksi Vegekauppaan?

Olen ollut vegaani puolet elämästäni, 15 vuotta. Elämäntapa on niin selkärangassa, ettei sitä tarvitse sen kummemmin enää ajatella. Veganismi merkitsee minulle sitä, että teen päivittäin parempia valintoja eläinten, ympäristön ja oman hyvinvoinnin puolesta.

Olen kirjoittanut Chocochili-ruokablogia 8 vuotta, ja harrastuksesta oli poikinut jo sivutoiminen työ. Olin pohtinut erilaisia vaihtoehtoja tehdä elantoni ruokaan liittyvillä töillä ja kun minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä yrittäjäksi, ei sitä tarvinnut kauan miettiä. Nyt voin yhdistää osaamiseni tuotetuntemuksen ja markkinoinnin osalta sekä pitkän kokemuksen asiakaspalvelutyöstä floristina.

Veganismin suosio on kovassa kasvussa. Mistä se mielestäsi johtuu ja mitä mieltä olet siitä, että veganismi on nyt tosi trendikästä?

Ihmiset ovat entistä tietoisempia ruoan alkuperästä sekä ympäristövaikutuksista ja haluavat kulutusvalinnoillaan vaikuttaa asioihin. Uskon ja toivon, että pelkän lyhytaikaisen trendin sijaan veganismi ja ylipäätään kasvisruoan suosion kasvu jatkuu. Maapallomme ei kestä nykyisen kaltaista lihankulutusta.

Kenelle suosittelisit veganismia? Miksi?

Ihan kaikille! Vegaaninen ruoka on edullista ja hyvää ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin raaka-aineisiin, joihin sekasyöjänä ei välttämättä ole tottunut. Vegaanisen ruoan syömisestä seuraa kokonaisvaltaisesti hyvä olo, kun ruokavalinnoista ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa.

Mistä voisi aloittaa, jos asia kiinnostaa, ja voiko veganismia toteuttaa jotenkin väärin?

Vegaaniliitosta ja esimerkiksi puolikiloa.fi-sivustolta löytyy paljon tietoa. B12-vitamiinin saanti kannattaa varmistaa, mutta ei vegaanisen ruokavalion koostaminen ole mitään rakettitiedettä. Blogeista ja keittokirjoista löytyy valtava määrä hyviä reseptejä, joista lähteä liikkeelle. Ja vegaanituotteet.net-sivustolta löytyy listattuna kaupoissa myytäviä valmisruokia, jos itse kokkailu ei innosta. Vegekauppoja löytyy verkkokaupan lisäksi kolmesta eri kaupungista. Meillä ei tarvitse lukea tuoteselosteita, sillä kaikki myymämme tuotteet ovat vegaanisia.

Miltä näyttää yrittäjän tuleva kesä?

En pidä lomaa, mutta kaupalla työskentelyn sijaan ajattelin keskittyä kesällä hieman enemmän blogin kirjoittamiseen ja uusien reseptien kehittelyyn.

Suurkiitos, Elina. Mukavaa kesää, hyviä reseptejä ja onnea ja menestystä!

Vegekaupan löydät täältä ja Elinan mahtavan blogin täältä.

Jos veganismi ja vegaanituotteet kiinnostavat, niin nyt kannattaa tarkkailla blogia ja Foodduck Postin Facebookia. Tulossa on nimittäin pieni arvonta, jossa arvomme lahjakortin Vegekauppaan sekä tuotepaketin!