Foodduck Post - Asiaa. Ei uutisankkoja.
  • Etusivu
  • Foodduck
  • Ravitsemisala
  • Maailma
  • Luonto
  • Vierashuone
Etusivu
Foodduck
Ravitsemisala
Maailma
Luonto
Vierashuone
  • Etusivu
  • Foodduck
  • Ravitsemisala
  • Maailma
  • Luonto
  • Vierashuone
foodduck.fi
Foodduck Post - Asiaa. Ei uutisankkoja.
Luonto, Maailma

HUH HELLETTÄ, SANOI KANSA KESKELLÄ TALVEA

Miksi meillä ei ole enää talvea ollenkaan? Ja ihan kuin ei olisi oikein kunnon kesääkään. Ollaan oikeastaan sellaisessa yhden vuodenajan systeemissä nykyään. Ikävää vaan, että se vuodenaika on hyvin syksyinen. Sateinen ja harmaa, ja tasalämpöinen.

Talvi saattaa tulla vielä, toivotaan niin, mutta yhtä hyvin talven viimeiset rännät saatetaan saada niskaan taas juhannuksena. Jotain on tapahtunut, se on selvää ja sen tajuaa, vaikka ei olisi sen tarkemmin perehtynyt ilmastoasioihin. Lämpenemisestä on kyllä puhuttu jo tosi pitkään, mutta jotenkin sitä on aina ajatellut tulevien sukupolvien ongelmana. Tai meidän aiheuttamamme ongelma ehdottomasti, mutta että sen lopputuleman on ajatellut näkyvän vasta kymmenien, ehkä sadan vuoden päästä.

Ilmastonmuutos on nyt. Se on niin iso asia, että sää ja ilmasto ei olekaan enää mikään small talkin aihe. Nyt puhutaan ihan vakavasti. En ole opiskellut aihetta, jotta osaisin kertoa tutkimustietoa tai muuta faktaa, mutta kysymyksiä olisi esittää sitäkin enemmän. Onko tehtävissä vielä jotain, vaikka lämpeneminen on jo näin pitkällä? Voidaanko mitenkään estää se, että luonto sekoaa omissa rytmeissään ihan täysin? Entä eläimet? Voidaanko lämpenemisestä johtuvat luonnonkatastrofit estää tai edes ennustaa? Mistä kaikesta selvitään ja koska tulee se totaalinen raja vastaan? Kysymysten lista on loputon. Mitä enemmän asiaa miettii, sitä isompia pohdintoja aihe herättää. Hyvä onkin herätä ja seurata kehitystä ja koittaa tehdä omalta osaltaan se, minkä ikinä vaan voi.

Meillä Etelä-Suomessa kaipailtiin edes vähän lunta ja pakkasta jouluksi. Ei saatu. Mitenköhän New Yorkissa oli joulutunnelman laita, kun siellä vietettiin jouluaattoa 22 celsiusasteen kesälämmössä. Taas rikottiin kaikkien aikojen lämpöennätys. Voimme vain toivoa, että luonto sopeutuu tähän kaikkeen. Me sopeudumme sitten luonnon mukaan ja järjestämme ehkä tulevina jouluina Tapaninpäivän tansseja ulkolavoilla, kuka tietää. Tai muokkaamme vuodenaikasysteemiämme ja omia kalentereitamme ja vuosirytmiämme. Luomme lisää keinotekoisia olosuhteita harrastaa talviurheilua tai unohdamme tietyt lajit ja talven riehat pulkkamäkineen ja lumiukkoineen pikkuhiljaa kokonaan. Huh, pysäyttävä ajatus!

Aina kun ihmettelemme säätä, muistetaan olla huolissamme myös isommin ilmastosta ja kannetaan omat kortemme kekoon.

Arvoituksellista ja ajatuksia herättävää loppuvuotta kaikille!

joulukuu 27, 2015kirjoittanut Niina
Maailma

TIEDÄTKÖ, MINKÄMAALAISTA JOULUA VIETÄT?

Suomi on hyvin nuori, vasta alle 100-vuotias neitokainen. Siinä iässä ollaan vielä hakemassa omaa paikkaa ja identiteettiä isolla kartalla. Vaikutteita ja parhaita paloja on omaksuttu ja lainattu koko liuta niin naapureilta kuin vähän kauempaakin, ja niin tehdään edelleen. Älkää nyt peljästykö, suomalaista jouluakaan ei oikeastaan ole. Ehkä sen voisi tehdä, jos oikein tarkka olisi, mutta se olisi melko varmasti täysin erilainen kuin mihin meillä on yleisesti totuttu.

Joulu-sana jo itsessään on tietenkin tullut meille jostain. Lähinnä se on länsinaapurimme Jul-sanaa. Alun perin Pohjois- ja Länsi-Euroopassa vietettyä keskitalven juhlaa tarkoittava Yule lienee looginen alkulähde meidän pohjoisille taivutuksillemme.

Syötkö jouluna kinkkua, kalaa vai kenties lintua? Sianliha joulupöydässä ei olekaan niin vanha juttu, että siitä kannattaa pelkän perinteen vuoksi pitää kynsin hampain kiinni, jos vähänkään kyllästyttää! Eihän meillä ole joka kotiin possua riittänytkään vielä kovin pitkään. Jos nyt jotain lihaa on pöydässä, niin sehän on jo juhla-ateria. Graavilohi sen sijaan tulee suoraan Ruotsista. Meillä on kyllä kalaa laitettu joulupöytiin aina, mutta se on voinut olla vaikkapa hapatettua lahnaa tai ahventa. Linturuokien ystävät voivatkin sitten nautiskella kuten maailman onnellisimmat tanskalaiset ikään. Siellä nimittäin lintu kuuluu ehdottomasti perinteiseen joulupöytään, erityisesti sorsalinnut, kuten hanhi ja ankka (ups!). Kalkkuna tuleekin meille sitten jo paljon kauempaa ison meren takaa Yhdysvalloista.

Jos nyt alkaa kansainvälisyys jo ahdistaa, niin voit helpottaa oloa suunnittelemalla joulumenun ihan vaan rosollista ja perunalaatikosta. Puuronkin voi ottaa listalle, mutta älä ota riisiversiota manteleineen, sehän on hyvinkin ruotsalaista taas se. Kyllä meillä pärjätään kaura- tai ohrapuurolla. Veteen keitettynä tietysti. Egyptistä alun perin meille rantautuneita piparkakkuja puolestaan saattaa olla mahdotonta korvata millään perinteisellä kotimaisella.

Meidän joulupöytämme on siis aikamoinen sekoitus eri kulttuureja. Vähän niin kuin suuri pitsa, johon kerätään kaikkien lempitäytteet, ne ihan tavalliset ja sitten ne vähän erikoisemmat . Mitä sekalaisempi, sen parempi, ja sitten syödään koko pitsa yhdessä! Sen jälkeen ihastellaan vatsat pulleina saksalaista joulupuuta ja odotellaan turkkilaista joulupukkia kylään…

Oikein eksoottista ja rauhallista Yulea kaikille!

joulukuu 17, 2015kirjoittanut Niina

Kun katsoo maailmaa ankkaperspektiivistä, näkee kaikenlaista. Haluamme täällä blogissa jakaa kanssasi alan mielenkiintoisimmat näkymät niin meiltä kuin maailmalta ja nostaa esiin myös muita ajankohtaisia ja puhuttelevia aiheita. Joskus myös jotain ihan muuta.

Blogissa kertojana toimii Foodduckin graafikko–bloggari Niina Kuittinen. Kutsumme kylään myös vieraita. Heidät majoitamme vierashuoneeseen. Käythän siis myös siellä.

Tervetuloa mukaan!

niina@goodcompany.fi

Facebook

Unable to display Facebook posts.
Show error

Error: Error validating application. Application has been deleted.
Type: OAuthException
Code: 190
Please refer to our Error Message Reference.

 

Foodduck Oy | 2016 | foodduck.fi