Muistan käyneeni pari vuotta sitten erittäin erikoisen ja hämmentävän sananvaihdon erään tuttuni kanssa luomutuotteista. Keskustelimme ruuasta ja ruokavalioista ja siitä, miten monin tavoin ihminen voi omilla valinnoillaan ja pienellä suunnittelulla ja vaivannäöllä vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten puhtaalla polttoaineella itseään tankkaa. Tai oikeammin se ei ollut keskustelu vaan lyhytsanainen väittelyn tapainen, joka tyrehtyi siihen kun vastapelurini ilmoitti ettei luomutuotteisiin voi todellakaan luottaa. Että mistä niistäkään todella tietää, mitä ne ovat ja mitä ne lehmät syövät. Piti minua ehkä tyhmänä.
Se keskustelu päättyi siihen mutta muistui mieleeni, kun luin Eviran kertomana, että luomuelintarvikkeiden aitouteen voi luottaa! Ei ole kyllä tullut ennenkään edes mieleen epäillä asiaa. Vaikka luomu on edelleen jonkinlainen trendi – vaikkakin tullut varmasti jäädäkseen – niin jotenkin uskoisin siihen, että se joka luomutuotantoon lähtee, tekee sen sydämellään ihmistä, eläintä ja maailmaa ajatellen eikä huijaus mielessään. Puhtaasti kaikin puolin.
Siltikin on erikoista, että luomutuotteita analysoitiin ensimmäisen kerran vasta viime vuonna Euroopan komission määräämällä näytteiden otolla. Näytteiden otto on tehokas tapa paljastaa vilpit tuotannossa. Tässä ensimmäisessä analyysissa paljastui vain kaksi epäkohtaa, jotka johtuivat vahingoista ja jotka on jo korjattu. Jatkotutkimuksissa ei löytynyt huomautettavaa. Eviran mukaan luomutuotannon säännöissä sallitaan vain muutamia lisä- ja torjunta-aineita. Geenimuunneltuja organismeja ei saa käyttää lainkaan.
Evira tarkastaa jokaisen luomuyrittäjän toimintaa vuosittain ainakin kerran. Varastoja ja tukkukauppoja tarkastetaan pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Voimme siis todellakin luottaa!
