Suomalaisen Työn Liitto teetti huhti–toukokuussa 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin kuntien hankintoihin liittyviä tekijöitä. Kyselyyn vastanneet ovat kuntapoliitikkoja, kuntavirkamiehiä sekä valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita. Yhteensä vastaajia oli 1017.
Tutkimuksessa keskityttiin kuntien hankintastrategioihin, julkisten hankintojen valintatekijöihin, hankintoja tukeviin työkaluihin sekä innovatiivisiin hankintoihin. Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala alleviivaa kirjattujen strategioiden tärkeyttä julkisissa hankinnoissa, heti tahtotilan jälkeen.
Tero, minkä asian nostaisit itse avainviestiksi ja tärkeimmäksi huomioksi tutkimuksen tuloksista?
Julkiset hankinnat ovat valtavan suuri vaikutusmahdollisuus, mitä ei aina osata ajatellakaan. Kun meillä Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin 35 miljardia euroa vuodessa, on selvää, että sillä, miten summa käytetään, on suuri vaikutus suomalaiseen työhön ja suomalaisiin yrityksiin.
Kuntavaikuttajistamme valtaosa on hyvin valveutunutta hankinta-asioissa, mutta heiltä puuttuvat keinot tarttua mahdollisuuksiin. Käytännössä vain puolella kunnista on olemassa strategia julkisiin hankintoihin, kaikilla pitäisi ehdottomasti olla. Hankintojen hyvät vaikutukset eivät toteudu, jos niitä ei ole kirjattu selkeäksi päämääräksi ja tavoitteeksi.
Mihin suuntaan ollaan julkisissa hankinnoissa ollaan menossa, millainen on nykytila ja tulevaisuuden näkymä?
Hyvään suuntaan ollaan menossa ehdottomasti. Vaikutusmahdollisuudet on tiedostettu, jo se kertoo oikeasta suunnasta. Meillä on herätty vahvasti suomalaisuuteen ja paikallisuuteen, ja asenteet alkavat olla sen suhteen hienosti kohdillaan. Päättäjille on onneksi tarjolla paljon neuvoa ja tukea hankintojen tekemiseen, joten täysin ilman työkaluja ei onneksi olla. Muun muassa Suomen yrittäjät ja Sitra tarjoavat tällaista tukea, jota kannattaa hyödyntää.
Oikeaan suuntaan työntää vahvasti myös julkinen paine. Suomalaiset veronmaksajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mihin ja miten rahaa käytetään ja julkiset hankinnat saavat paljon huomiota. Julkinen paine on tässä asiassa positiivinen tekijä.
Tutkimustulosten mukaan vaikuttajat ovat sitä mieltä, että hankintalaki rajoittaa esimerkiksi suomalaisuuden korostamista hankinnoissa. Miksi näin?
Hankintalaki on laaja kokonaisuus. Se, että olemme EU-direktiivien piirissä antaa Suomelle mahdollisuuden osallistua myös EU-laajuisiin hankintoihin. Mutta toisaalta se tarkoittaa sitä, että suomalaisuutta ei voi kirjata valintakriteeriksi hankinnoissa, koska se sotii perusperiaatetta vastaan. Hankintalaki on kuitenkin joustava ja sitä pitäisi osata tulkita ja käyttää paremmin hyväksi.
Voimmeko verrata Suomen tilannetta muihin maihin?
Meillä ei ole tutkittua tietoa julkisista hankinnoista muissa maissa, mutta kun suomalaista yritysmaailmaa kuuntelee, niin saa kuulla esimerkkejä siitä, miten muualla osataan nimenomaan käyttää hankintalain joustoja paljon paremmin ja tehokkaammin kotimaan hyväksi.
Päättäjät näyttävät olevan sitä mieltä, ettei innovatiivisia hankintoja tehdä tarpeeksi. Mistä se johtuu?
Hallituksen linjaus on, että 5 % julkisista hankinnoista pitäisi olla innovatiivisia hankintoja eli sellaisia, joissa asiat tehdään jollain uudella tavalla. Tämä onkin vaikea kohta kunnille. Tahtotila on olemassa, mutta pitäisi löytyä myös se rohkeus tehdä päätös lähteä kokeilemaan jotain uutta. Se on ihan inhimillistä, että riskin edessä ei uskalleta. Tilannetta voisi helpottaa se, että tuki ja paine tähän tulisi ylemmältä taholta, jolloin virkamies ei jää yksin päätöksensä kanssa eikä joudu yksin vastaamaan myöskään mahdollisista valituksista, joita hankinnasta saattaa seurata. Tähänkin tarvitaan selkeämpiä työkaluja ja toimintamalleja.
Suomi on innovaatioiden maa. Mitä sinulle tuli mieleen ensimmäisenä automaattisesta leviteannostelijasta?
Ajattelin, että no niin, nyt on osattu hienosti ottaa täysin uusi lähestyminen hyvin arkiseen, meille kaikille tuttuun asiaan!
Kiitos, Tero!
Lue lisää tutkimuksesta täältä.
