Kyllä. Ilmasta. Ei kylläkään ihan ilmaista, mutta ympäristölle edullista. Taas ollaan niiden isojen innovaatioiden äärellä. Ja tietysti kotimaisten sellaisten.

Neo carbon energy -tutkimusohjelmassa kehitetään järjestelmiä, joilla ilmakehästä saadaan hiilidioksidi talteen ja jatkokäyttöön. Ja mikä hienointa, talteenottoon on tarkoitus käyttää aurinko- ja tuulivoimaa. Mikä uusiutuvien energialähteiden hieno ketju! Tutkimusohjelmaa vetävät Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VTT ja Turun yliopisto.

Jos – ja kun, kuten vakaasti uskon – hiilidioksidin talteenotto saadaan onnistumaan, niin siitä voidaan jalostaa vaikka minkälaista polttoainetta: maakaasua, bensaa, dieseliä. Kaikki tämä raaka-aine vapaasti käytettävissä, ilmakehässä odottelemassa että joku nappaa talteen ja hyödyntää.

Juuri kun päätin taas tarttua näihin polttoaineisiin, niin MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassakin käytiin tänä aamuna mielenkiintoinen asiantuntijakeskustelu biopolttoaineista. Kirjoittelin lyhyesti aiheesta jo tammikuussa tv-tärpin kera, ja aamun ohjelmassa keskusteltiin myös pohtimaani rasvojen hyödyntämistä. Jos aihe kiinnostaa, niin voit katsoa ja kuunnella keskustelun ohjelman sivulla.

Tutkimusohjelmasta tarkemmin esimerkiksi tässä Ylen jutussa.

Hienolta kuulostava termi, joka liittyy ainakin jotenkin ympäristöasioihin. Kestävä kehityksen ajatusta käsiteltiin YK:ssa ensimmäisen kerran jo 80-luvulla, vaikka se tänä päivänä kuulostaakin niin trendikkäältä. Tosi hyvä onkin, että Keke on trendikäs ja pinnalla. Sen voisi nimittäin kiteyttää kansankielellä myös meille niin tutuksi ja arvostetuksi maalaisjärjeksi, jota on suotavaa käyttää tilanteessa kuin tilanteessa.

Jos (ja kun) nyt opettaisin tätä itselleni, niin että ymmärrän, mistä on kyse, niin avaisin asiaa seuraavasti, sopivasti yksinkertaistaen.

Maailma muuttuu koko ajan. Toivottavaa on, että se muutos on positiivista. Kun muutos on positiivista, niin silloin se on kehitystä. Kestävyys muutoksessa on sitä, että sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, tuleville sukupolville. Ollaan siis asioiden ytimessä, ja ajatellaan aina vähän pidemmälle kuin tähän ja seuraavaan hetkeen. Ja koska jo tiedämme, mikä ja kuka tätä maailmaa pyörittää, niin ymmärrämme, että päätöksissä ja suunnitelmissa pitää ottaa huomioon niin luonto, ihminen kuin talouskin. Kun asioita ja vaikutuksia pohditaan näiden kolmen kulman kautta siten, ettei muutos tapahdu minkään osa-alueen kustannuksella vaan kaikkia kulmia tukien, niin ollaan kestävällä tiellä.

Kestävän kehityksen ajatus on niin fiksu, että se sopii kaikille tasoille. Sitä voi noudattaa omassa elämässään, ja siihen kannustetaan niin yrityksiä, yhteisöjä kuin valtioita yhdessä ja erikseen.

Kehitys kehittyy niin kuin sanotaan. Toivottavasti kestävään suuntaan. Keke on kova juttu!

Kierrätät tunnollisesti lasin, metallin, paperin, pahvin ja biojätteet. Entä muovin?

Uusiomuovi ei ole ihan uusi juttu, mutta kyllä sen kanssa ollaan erikoisen pikkuisissa lapsen kengissä vielä. Jokainen tietää, että maailman meret ovat pullollaan muovijätettä. Olet varmasti nähnyt ne sydäntäsärkevät kuvat muoviin takertuneista kilpikonnista ja merilinnuista. Niin kuin jokaisessa isossa asiassa, muutos lähtee niistä pienistä. Tässäkin globaalissa ongelmassa voimme ihan kaikki olla yhdessä vaikuttamassa ja tekemässä käännöstä isoon laivaan. Edes hitaasti mutta varmasti.

Viimeistään nyt alamme skarpata muovin kierrätyksessä, kun se tehdään meille entistäkin helpommaksi. Ekopisteverkostoon tulee nimittäin vuoden 2016 aikana 500 kotitalouksien muovipakkausten keräyspistettä. Keräyspisteeseen lajitellaan erikseen esimerkiksi elintarvikkeiden muovipakkaukset ja kääreet, muovikassit ja pesuainepullot. Kun lajittelun tekee oikein, pystytään muovijäte jatkojalostamaan uusiokäyttöön. Näin yksinkertaiseen toimenpiteeseen pystymme kyllä!

Kierrätys on mahtava juttu, mutta voimme tehdä paljon jo ennen sitä. Kun mietimme asioita muutaman askeleen taaksepäin, niin jätämme turhat muovikassit ostamatta ja suosimme kosmetiikassa ja kemikaaleissa täyttöpakkauksia. Elintarvikkeissa pakkausmateriaalin määrä on muutenkin verrannollinen tuoreuteen, joten ruokaostoksillakin saa useamman kärpäsen yhdellä iskulla. Tässähän ihan innostuu siitä, miten paljon aisioihin todellakin voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Ekopisteverkon laajennus on nyt jo käynnissä ja hyvässä vauhdissa. Verkoston ylläpidosta vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Voit seurata projektin etenemistä ja lukea aiheesta ja simppeleistä kierrätysohjeista lisää täällä. Lähimmän kierrätyspisteen löydät täältä.

Maailma kiittää!

Miksi meillä ei ole enää talvea ollenkaan? Ja ihan kuin ei olisi oikein kunnon kesääkään. Ollaan oikeastaan sellaisessa yhden vuodenajan systeemissä nykyään. Ikävää vaan, että se vuodenaika on hyvin syksyinen. Sateinen ja harmaa, ja tasalämpöinen.

Talvi saattaa tulla vielä, toivotaan niin, mutta yhtä hyvin talven viimeiset rännät saatetaan saada niskaan taas juhannuksena. Jotain on tapahtunut, se on selvää ja sen tajuaa, vaikka ei olisi sen tarkemmin perehtynyt ilmastoasioihin. Lämpenemisestä on kyllä puhuttu jo tosi pitkään, mutta jotenkin sitä on aina ajatellut tulevien sukupolvien ongelmana. Tai meidän aiheuttamamme ongelma ehdottomasti, mutta että sen lopputuleman on ajatellut näkyvän vasta kymmenien, ehkä sadan vuoden päästä.

Ilmastonmuutos on nyt. Se on niin iso asia, että sää ja ilmasto ei olekaan enää mikään small talkin aihe. Nyt puhutaan ihan vakavasti. En ole opiskellut aihetta, jotta osaisin kertoa tutkimustietoa tai muuta faktaa, mutta kysymyksiä olisi esittää sitäkin enemmän. Onko tehtävissä vielä jotain, vaikka lämpeneminen on jo näin pitkällä? Voidaanko mitenkään estää se, että luonto sekoaa omissa rytmeissään ihan täysin? Entä eläimet? Voidaanko lämpenemisestä johtuvat luonnonkatastrofit estää tai edes ennustaa? Mistä kaikesta selvitään ja koska tulee se totaalinen raja vastaan? Kysymysten lista on loputon. Mitä enemmän asiaa miettii, sitä isompia pohdintoja aihe herättää. Hyvä onkin herätä ja seurata kehitystä ja koittaa tehdä omalta osaltaan se, minkä ikinä vaan voi.

Meillä Etelä-Suomessa kaipailtiin edes vähän lunta ja pakkasta jouluksi. Ei saatu. Mitenköhän New Yorkissa oli joulutunnelman laita, kun siellä vietettiin jouluaattoa 22 celsiusasteen kesälämmössä. Taas rikottiin kaikkien aikojen lämpöennätys. Voimme vain toivoa, että luonto sopeutuu tähän kaikkeen. Me sopeudumme sitten luonnon mukaan ja järjestämme ehkä tulevina jouluina Tapaninpäivän tansseja ulkolavoilla, kuka tietää. Tai muokkaamme vuodenaikasysteemiämme ja omia kalentereitamme ja vuosirytmiämme. Luomme lisää keinotekoisia olosuhteita harrastaa talviurheilua tai unohdamme tietyt lajit ja talven riehat pulkkamäkineen ja lumiukkoineen pikkuhiljaa kokonaan. Huh, pysäyttävä ajatus!

Aina kun ihmettelemme säätä, muistetaan olla huolissamme myös isommin ilmastosta ja kannetaan omat kortemme kekoon.

Arvoituksellista ja ajatuksia herättävää loppuvuotta kaikille!