Toivottavasti ei kovin usein. Ainakaan muovi- tai alumiinikapselista. Aikamoisia pakkausjätteen kerryttäjiä nimittäin nämä kapselikahvit. Ja vielä alumiinia, se on paha.
Onneksi markkinoilla taitaa jo ollakin myös kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja kapseleita, mutta onko siinä sittenkään mitään järkeä, mietin minä. Minä hyvän kahvin ja luonnon ystävä. Vaikea kuvitella, että joku voisi väittää kapselikahvin olevan ihan parasta kahvia. Tai jos väittää, niin epäilen vääristymää makuhermoissa ja liian suppeaa kokemuspohjaa. Voihan olla niin, ettei tiedä paremmasta. Vähän samoin, kun joskus lapsena maailman keinotekoisin ja siltä myös maistuva muka-herkkukarkki saattoi olla parasta mitä tiesi, mutta näin aikuisen makunystyröillä ei voisi kuvitellakaan laittavansa suuhunsa mitään yhtä pahaa ja synteettistä.
Makuasiat sikseen. Yhtä kaikki kapseleista syntyy suotta jätettä. Jos haluaa yksittäispakatun kompaktin kahvin, niin kävisikö se perinteinen takeaway-muki tarkoitukseen? Toki jos työpaikan kahvilassa on vain kapselikone, niin valinnan varaa ei kahvihampaan kolottaessa aina ole. Mielestäni ainoa paikka, jossa kapselikone ylipäätään on mitenkään perusteltu on sellainen, jossa muuta mahdollisuutta kahvinkeittoon ei ole – ottaen huomioon, että myös muunlaiset kahvikoneet olisivat jostain syystä poissuljettu vaihtoehto. Kotikäytössä mielestäni täysin järjetön laite, varsinkin, jos tykkää kahvitella monta kertaa päivässä. Eri mieltä saa olla, ja perustellakin saa.
Lukekaapa tämä BBC:n juttu kahvikapseleista. Mahtavaa vastuunkantoa Hampurin kaupungilta kieltää veronmaksajien rahojen käyttäminen kahvikapseleihin niiden jäte- ja ympäristöseurausten sekä ylipäätään niiden järjettömyyden vuoksi. Hatunnosto Hampurille, kaupunki voi päättää näin, ja tällaisia päätöksiä pitääkin tehdä. Esimerkillistä.
Nautinnollisia kahvihetkiä hyvällä omallatunnolla!
